Kuusamo Maataloustuottajain Kuusamon yhdistys syntyi viisikymmentä vuotta sitten, jolloin Suomessa elettiin vahvan kasvun aikaa. Ilmapiiri oli poliittisesti epävarmaa ja Kuusamossa epäiltiin uuden maatalousyhdistyksen olevan vain kommunistisen politiikan propagandaa.
Toiminta osoitti kuitenkin pessimistiset epäilyt aiheettomaksi ja jäsenmäärä lähti nousuun. Viidenkymmenen vuoden aikana muutokset Kuusamon maataloustuottajien työssä ovat kulkeneet valtakunnallisilla aalloilla. Ylituotannon ajasta siirryttiin sukupolvenvaihdoksiin ja navetoiden rakentamiseen sekä lopulta maataloudelle alati haasteelliseen EU-aikaan.
MTK-Kuusamon puheenjohtaja Jouko Käkelä nimesi maatalouden tämän päivän ongelmaksi EU:n sijaan tuottajien jaksamisen.
Hänen mukaansa ruumiillisen väsymyksen rinnalle on tullut henkinen väsymys.
"Henkisen väsymyksen hoitaminen on haaste, sillä jaksamisesta riippuu, kuinka moni viljelijä pysyy tällä alalla jatkossakin", Käkelä sanoi MTK-Kuusamon 50-vuotisjuhlassa sunnuntaina.
"Uskon, että maataloudella on edelleen tulevaisuutta, sillä ruokaa syödään joka päivä".
Samoilla linjoilla oli Kuusamon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Heikkilä, sillä MTK-Kuusamoa sen toiminnassa kiittäessään hän lausahti osuvasti, ettei talonpoikia pidä arvostella ruoka suussa.
Kuluttajien tuki tärkeää
Maataloustuottajien mieliin on iskostunut, ettei mikään ole niin pysyvää kuin muutos. Muutoksista suurimpiin kuulunee edelleen Suomen liittyminen Euroopan Unioniin, mikä merkitsi luopumista omasta maatalouspolitiikasta.
MTK:n toiminnanjohtaja Paavo Mäkisen mielestä paikallisilla maataloustuottajien yhdistyksillä ja alueellisilla liitoilla on ollut merkittävä rooli niin maatalouspolitiikan kuin EU:n rakennepoliittisten ohjelmien suunnittelussa.
Mäkinen kannustaa paikallisia viljelijöitä toimimaan edelleen samassa hengessä.
"Eräs viljelijä totesi minulle kerran, ettei meidän tarvitse yksin ponnistella pitääksemme maaseudun elävänä, vaan siihen tarvitaan myös muut suomalaiset", Mäkinen selvitti.
Mäkinen mainitsi MTK-Kuusamon juhlassa Euroopan komission vast'ikään julkistaman tiedonannon sokeriuudistuksesta. Komissio itsekin on todennut, että uudistus voisi lopettaa sokerintuotannon joillakin EU:n alueilla. Pohjois-Suomessa asia tuntuu etäiseltä, mutta Etelä-Suomessa se huolestuttaa.
"Onneksi uudistus on vasta tiedonantovaiheessa", Mäkinen lohdutti.
"Taas on Suomen päätöksentekijöillä oltava vahva tietoisuus siitä, että uudistus on neuvoteltava siten, ettei meidän tarvitse luopua sokerintuotannosta, kuten ei muistakaan perinteisistä tuotannonaloista."
