Ammatillinen työvoimakoulutus, oppisopimuskoulutus ja tukityöllistäminen yrityksiin parantavat selvästi työttömien mahdollisuuksia työllistyä vapaille markkinoille. Tuoreen tutkimuksen mukaan niistä on hyötyä sekä lyhyen että pitkän aikaa työttöminä olleille.
Tukityöllistäminen julkiselle puolelle ja valmentava työvoimakoulutus työllistävät selvästi heikommin. Työministeriölle tehdyn tutkimuksen perusteella niillä oli vain vähän tai ei ollenkaan vaikutusta työpaikan saamiseen. Eniten hyötyä niistä oli pitkään eli jo vuoden verran työttöminä olleille. Valmentavaa koulutusta ovat esimerkiksi maahanmuuttajille tarjottavat kotouttamis- ja kieliopinnot.
Kari Hämäläisen ja Juha Tuomalan tutkimuksessa seurattiin neljän vuoden ajan vuonna 1998 aloitettujen työllistämistoimien vaikuttavuutta. Kävi ilmi, etteivät hyödyt näy heti mutta ne tulevat esille ajan mittaan.
Toisaalta tutkijat muistuttavat, että työllistämistoimien hyötyä yliarvioidaan helposti. Esimerkiksi ammatilliseen työvoimakoulutukseen osallistuu motivoitunutta ja valikoitunutta väkeä, joka työllistyy muutenkin muita paremmin. Tutkimuksessa tämä pyrittiin ottamaan huomioon niin, että vertailuryhmä oli mahdollisimman samanlainen kuin koulutukseen osallistunut.
Wallin: Tulokset hyviä
Tutkimuksen perusteella oppisopimuskoulutuksen ja yksityisen puolen tukityöllistämisen vaikutukset työllistymiseen olivat noin kymmenen prosenttiyksikköä ja ammatillisen työvoimakoulutuksen kuusi. Esimerkiksi yrityksissä tukityötä tehneistä noin 60 prosenttia työllistyi tarkkailuaikana, kun ilman tukityötä töitä sai noin puolet hakijoista.
Työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin pitää tuloksia todella hyvinä. Hän puolustaa myös tukityöllistämistä julkiselle puolelle, vaikka se hyödyttää tutkimuksen mukaan työn saannissa huomattavasti vähemmän.
- Kuusi kuukautta julkisen sektorin tukityötä kuntouttaa ihmisen hyvin, ja se on välttämätöntä, jotta yritykset kiinnostuisivat hänestä, Wallin uskoo.
Tukityöllistäminen kuntiin ei kuitenkaan yksin riitä, vaan osallistujien ohjaamista työelämään on jatkettava sen jälkeenkin. Wallinin mukaan tämä ymmärretään nyt paremmin kuin takavuosina. Toisaalta tukityöllistämistä on keskitetty enemmän yksityisiin yrityksiin, koska se on kannattavampaa.
Tukityöllistämistä on moitittu siitä, että se vääristää kilpailua ja syrjäyttää muuta työvoimaa. Tämän tutkimuksen valossa näin ei käynyt ainakaan aivan pienissä yrityksissä, joissa tukityöllistäminen kasvatti myös normaalisti palkattujen työntekijöiden määrää.
Työllistämistoimiin kuluu työministeriön mukaan vuosittain noin 700 miljoonaa euroa. Tukityöllistämisellä pyritään saamaan työelämään kiinni lähinnä vaikeimmin työllistyvää väkeä. Valmentavaan koulutukseen osallistuneista yli neljäsosa on maahanmuuttajia eikä koulutuksen tavoitteena välttämättä ole työllistää suoraan.
