Työt­tö­myy­den vä­hen­tä­mi­nen on työ­läs­tä

Työttömyyden vähentäminen etenee Suomessa perin hitaasti. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyysaste oli kesäkuussa 8,9 prosenttia. Työttömänä oli 241 000 ihmistä, mikä on 23 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Synkimmät alueet ovat edelleen Pohjois- ja Itä-Suomi.

Työttömyyden vähentäminen etenee Suomessa perin hitaasti. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyysaste oli kesäkuussa 8,9 prosenttia. Työttömänä oli 241 000 ihmistä, mikä on 23 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Työvoima- ja elinkeinokeskus arvioi puolestaan, että työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli kesäkuun lopussa 11 prosenttia eli täsmälleen saman verran kuin vuosi sitten. Ero tilastoissa johtuu tutkimusmenetelmistä.

Pohjois-Pohjanmaan te-keskuksen mukaan työttömyysaste on laskenut maakunnassa hieman vuoden takaisesta. Pohjois-Pohjanmaalla oli kesäkuun lopussa työtä vailla 12,3 prosenttia työvoimasta, kun vuosi sitten vastaava luku 12,4 prosenttia.

Pohjois-Pohjanmaalla oli kesäkuun lopussa 22 909 työtöntä työnhakijaa. Työttömiä oli 577 vähemmän kuin viime vuoden kesäkuussa. Lomautuksiakin oli Pohjois-Pohjanmaalla nyt 21,4 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Synkimpiä työttömyysalueita olivat kesäkuun lopussa edelleen Pohjois- ja Itä-Suomi. Kainuun te-keskuksen toiminta-alueella työttömänä oli 17,5 prosenttia työvoimasta, Pohjois-Karjalassa työttömien osuus työvoimasta oli 17,1 prosenttia ja Lapissa 16,3 prosenttia.

Työttömyysaste kutistui Lapissa vuoden aikana kolmella prosentilla eli työttömiä oli 440 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyyttä saatiin vuoden mittaan vähennettyä kaikissa Lapin seutukunnissa. Myös kesäkuussa työttömyys väheni kaikissa muissa seutukunnissa paitsi Rovaniemen seudulla ja Kemi-Tornion seutukunnassa.

Kainuussa työttömyysaste on sinnitellyt jo kolme kuukautta 7 000 henkilön tasolla. Vuoden takaisesta työttömien määrä on kuitenkin vähentynyt 358 henkilöllä.



Lisää koulutusta verkkoon


Työministeriön mukaan työvoiman ammatillisten valmiuksien kehittäminen on tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpää, kun tavoitellaan nykyistä pidempiä työuria ja työllisyysasteen nostamista.

Tietoverkkojen tekeminen tutuiksi kaikille on ministeriön mukaan tärkeää, koska yhä useammissa ammateissa sitä vaaditaan. Tutkimusten mukaan työttömien tietoverkkojen käyttökokemukset ja taidot laahaavat jäljessä muuhun väestöön verrattuna.

Ministeriö kannustikin tiistaina kouluttajia laajentamaan työvoimakoulutuksen opetusmenetelmiä verkko-oppimiseen. Työhallinto on kehittänyt virtuaalioppimisen menetelmiä yhdessä muun muassa Porin aikuiskoulutuskeskuksen kanssa.

Viime vuonna alkoi laitoshuoltajan tutkintoon tähtäävä koulutus ja uusin pilottikoulutus valmentaa levyseppä-hitsaajan perustutkintoon. Kolmasosa tästä tutkinnosta suoritetaan virtuaalikoulussa ja muut kolmannekset ovat lähiopiskelua ja työssä oppimista.

Työvoimakoulutuksessa käytetään jo nyt paljon sähköisiä verkkopalveluita. Tiedot työ- ja koulutustilaisuuksista ovat tarjolla helpoiten internetistä. Samoin ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun liittyvä työhallinnon neuvonta tukeutuu verkkoon.

Ilmoita asiavirheestä