Eurooppalainen yleisurheilu on parinkymmenen viime vuoden aikana menettänyt rajusti asemiaan muuhun maailmaan nähden. Erityisesti afrikkalaisten kestävyysjuoksijoiden ylivalta on syönyt perinteikkäissä yleisurheilumaissa lajin harrastajamääriä ja yleistä kiinnostavuutta.
Maanantaina Göteborgissa alkavissa EM-kisoissa kilpailee miesten lajeissa viisi ja naisten lajeissa kolmetoista kesän maailmantilaston kärkituloksen haltijaa. Luvut kuvaavat Euroopan yleisurheilun ja muun maailman yleisurheilun välistä suhdetta. Naisten kilpailussa Eurooppa pysyy mukana, miesten ei.
Ruotsalainen Dagens Nyheter- lehti on laskettanut tilastoasiantuntijoilla Suomi-Ruotsi-maaottelun pisteytyssysteemillä Eurooppa--Muu maailma- maaottelun kausitilastotulosten perusteella. Jos kisa käytäisiin nyt, Muu maailma voittaisi miesten kisan 110 pisteellä ja häviäisi naisten kisan 30 pisteellä.
Vastaavaa laskentatapaa käyttäen tilanne ei ole oleellisesti muuttunut viimeisen neljän vuoden aikana. Sen sijaan vuoden 1986 Stuttgartin EM-kisoihin verrattuna muutos on selvä. Vielä tuolloin Euroopan miehet olisivat voittaneet muun maailman 24 pisteellä ja naiset hulppeasti 116 pisteellä.
Muun maailman kehitykselle on useita selityksiä, kuten Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n kehittyville yleisurheilumaille suunnattu tuki sekä MM-kisojen ja gp-sarjan palkkiojärjestelmien kehitys. Myös ei-amerikkalaisten lahjakkuuksien rekrytointi Yhdysvaltain yliopistoihin on kasvanut.
Koko kilpailujärjestelmä uusiksi
IAAF:lle nykyinen kehitys on kaksiteräinen miekka. Samalla kun laji on kansainvälistynyt ja taso noussut, se on menettänyt asemiaan Euroopassa, joka on lajin tukijalka. Kaikki merkittävimmät gp-kilpailut ovat Euroopassa ja leijonanosa tv-tuloista kertyy Euroopasta.
Euroopan yleisurheiluliitto EAA onkin vuodesta 2005 lähtien työstänyt Eurooppalaisen yleisurheilun tulevaisuus -projektia, jonka tarkoituksena on rakentaa IAAF:lle esitys sellaisesta yleisurheilun kilpailujärjestelmän remontista, jossa maanosien arvokisoilla olisi nykyistä suurempi rooli: EAA haluaa järjestää EM-kisat joka toinen vuosi ja MM-kisat joka neljä vuosi.
-- IAAF:n vasta-argumentti on, että puolet liiton tuloista kertyy MM-kisoista. Tämä ongelma on kuitenkin ratkaistavissa antamalla IAAF:lle mainosoikeuksia EM-kisoista, sanoo EAA:n hanketta tukeva Suomen urheiluliiton SUL:n puheenjohtaja Antti Pihlakoski.
EAA:n projektia on työstetty liiton puheenjohtajan Hansjörg Wirzin johdolla. Urheilijoita hankkeessa edustavat uransa jo lopettaneet olympiavoittajat Ellen van Langen Hollannista ja britti Jonathan Edwards. Hankkeen tavoite on tarjota eurooppalaisille ja eritoten juoksijoille lisää tilaisuuksia menestyä arvokisoissa.
-- Samalla koko kilpailujärjestelmä halutaan uusia niin, että kansallisille kisoille -ja mestaruuskisoille ja ehkä myös eurooppalaisten gp-kisoille on omat päivänsä. Näin siksi, ettei kävisi kuten nyt Helsingin gp:lle, joka jäi muiden gp-kisojen ja kansallisten mestaruuskisojen puristukseen, Pihlakoski sanoo.
Rytmin muutos aikaisintaan 2016
Jos EM-kisojen rytmiä aletaan muuttaa, se saattaa vaatia palkintorahojen lanseeraamista EM-kisoihin. MM-kisoissa IAAF palkitsee lajien kahdeksan parasta. Göteborgissa palkintorahaa ei jaeta, silti mukana ovat kaikki kilpailukunnossa olevat eurooppalaiset huiput poislukien Venäjän Juri Borzakowski.
Missä vaiheessa EAA:n hanke on kypsä esitettäväksi IAAF:lle, ei ole tiedossa. Koska vuoden 2011 MM-kisaisäntä valitaan keväällä 2007, EM-kisarytmin muuttaminen näyttäisi olevan mahdollista aikaisintaan niin, että vuoden 2014 EM-kisojen jälkeen seuraavat kisat olisivat jo 2016.
EAA:lla on kongressi ensi keväänä, jossa asiasta olisi teoriassa mahdollisuus tehdä päätöksiä. IAAF:lla on kongressi Osakassa syksyllä 2007 MM-kisojen yhteydessä. Tuolloin liitolle valitaan uusi johto ja hallitus. Voi kuitenkin olla, ettei EAA halua ottaa asiaa esille IAAF:n vaalikokouksessa.