Jalkaväkimiinoista luopumista selvittänyt työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen siitä, millä aikataululla Suomi voisi luopua miinoista ja liittyä ne kieltävään Ottawan sopimukseen. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa keskiviikkona puolustusministeri Seppo Kääriäiselle (kesk.).
Ryhmän oli tarkoitus antaa suosituksensa hallitukselle ja eduskunnalle syksyllä valmistuvaa puolustuspoliittista selontekoa varten. Selonteon yhteydessä tehdään lopullinen päätös mahdollisesta miinoista luopumisesta ja Ottawan sopimukseen liittymisestä. Ulkoministeriön ja puolustusministeriön näkemyserot asiasta olivat kuitenkin niin suuria, että suosituksista ei työryhmässä päästy sopuun.
Puolustuksen uskottavuus...
Puolustusministeriön mukaan Suomi voisi liittyä Ottawan sopimukseen vuonna 2012, mihin mennessä jalkaväkimiinoista luovuttaisiin. Tämä edellyttäisi 311 miljoonan euron lisärahoitusta. Ulkoministeriö haluaa sopimukseen jo vuonna 2006, miinat tulisi hävittää vuoteen 2012 mennessä. Hintaa miinojen korvaamiselle tulisi 200 miljoonaa.
Mojova ero ministeriöiden hintalapuissa johtuu siitä, että puolustusministeriö laskee mukaan myös uusiin valmiusprikaateihin sijoitettavat miinoja korvaavat järjestelmät. Valmiusprikaateja ei kuitenkaan ole varustettu jalkaväkimiinoilla. Ulkoministeriön mielestä puolustushallinnon kannassa onkin kyse valmiusyhtymien tehon nostamisesta, mikä ei kuulunut työryhmän tehtävänantoon.
Puolustusministeriössä katsotaan, että miinoista luopuminen ilman tarvittavaa lisärahoitusta vaarantaisi Suomen puolustuksen uskottavuutta.
Miinojen korvaaminen nykyisissä budjettiraameissa tarkoittaisi ministeriön mukaan sitä, että olemassa olevasta ja tehokkaasta suorituskyvystä jouduttaisiin maksamaan toistamiseen.
"Samalla jouduttaisiin vastaavassa mitassa luopumaan osasta muita suunniteltuja materiaalihankkeita", puolustusministeriö toteaa miinaraportissa.
Jos lisärahoitusta ei tule riittävästi, pitäisi jalkaväkimiinoista luopua sitä mukaa kun ne vanhenevat, puolustushallinnossa katsotaan.
...ja ulkopoliittinen uskottavuus
Ulkoministeriö haluaa, että hallitus esittää eduskunnalle Ottawan sopimukseen liittymistä vielä tämän vaalikauden aikana. Sitova päätös pitäisi siis saada aikaan viimeistään vuonna 2007. Sopimus astuisi tällöin Suomen osalta voimaan seuraavana vuonna.
Ulkoasiainhallinto ei jaa puolustusministeriön kantaa siitä, että Ottawan sopimukseen liityttäisiin vasta kun miinat on korvattu. Nopeampaa aikataulua liittyä sopimukseen se perustelee ulkopoliittisella uskottavuudella.
Suomen jättäytymistä Ottawan sopimuksen ulkopuolelle on arvostellut muun muassa tasavallan presidentti Tarja Halonen. Hän on sanonut, että Suomen on ehdottomasti luovuttava jalkaväkimiinoista lähivuosina.
Suomella on aiemmin ollut tavoitteena liittyä sopimukseen vuonna 2006 ja luopua miinoista vuoteen 2010 mennessä. Ottawan sopimuksen taustalla on se, että maastoon jääneet miinat surmaavat maailmassa arviolta 10 000 ihmistä vuosittain. Valtaosa näistä on siviilejä. Suomessa taas on katsottu, ettemme ole osa miinaongelmaa, miinat kun ovat varastossa.
Jalkaväkimiinojen käyttöä on Suomessa perusteltu sillä, että ne sopivat hyvin pitkän itärajan ja laajan maan puolustamiseen. Ne ovat halpoja ja niiden käyttäminen on helppoa. Suomelle sopivia miinoja korvaavia kokonaispaketteja ei ole tarjolla, vaan ne voitaisiin korvata erilaisilla lähitorjunta-aseiden, viuhkapanosten, älypanosten ja älyammusten yhdistelmillä.
Kääriäinen: Hallituksen päästävä yksimielisyyteen miinoista
Vaikka jalkaväkimiinoista luopumista selvittänyt työryhmä ei päässyt sopuun, toivoo puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) yksimielisyyden löytyvän hallituksen piirissä. Hän pelkää kuitenkin sitä, että miinojen korvaamiseen vaadittavia 311 miljoonaa euroa ei puolustusbudjettiin saada.
Miinoista luopumisen aikataulusta päätetään puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä. Hallitus alkaa käsitellä miinakysymystä elokuussa, minkä jälkeen selonteko menee eduskunnan puitavaksi.
"Tuntuisi siltä, että selonteko kaikkineen ja tämä yhtenä keskeisenä elementtinä sen sisällä on niin tärkeä asia, iso linjanveto, että kyllä hallituksen tällaisessa asiassa pitää pyrkiä ja myös pystyä yksimielisyyteen", Kääriäinen sanoi STT:lle keskiviikkona.
"Pääasiaa ei saa unohtaa"
Kääriäisen mukaan hallituksessa on varmasti yhteinen tahto päästä yhteisymmärrykseen miinoista luopumisesta. "Mutta eihän sitä voi tietää, onnistutaanko siinä vai ei."
Puolustusministeri katsoo, että hallituksen erimielisyydellä miinakysymyksessä olisi vaikutuksensa Suomen puolustukseen. "Se on suomalaisen puolustuspolitiikan ja puolustuspoliittisen suorituskyvyn kannalta jossakin määrin uskottavuuskysymys", hän sanoi.
Kääriäisen mukaan maamiinoista luopumisessa on otettava huomioon sekä sotilaalliset että taloudelliset kuin myös Suomen kansainväliseen maineeseen liittyvät näkökohdat. Hän on huolissaan siitä, että sotilaallisia näkökohtia ei asian käsittelyssä huomioitaisi tarpeeksi.
"Se mikä tässä meikäläisen sydämen päällä on, on että tätä pääasiaa eli sitä suorituskykyä, mikä liittyy jalkaväkimiinoihin, sitä ei päätöksenteossa unohdettaisi."
Puolustusministeri muistuttaa, että jalkaväkimiinoista luopuminen on kaikkien tavoitteena. Erimielisyyttä on vain aikataulusta ja rahoituksesta: milloin miinoista luovutaan ja milloin liitytään maamiinat kieltävään Ottawan sopimukseen.
Puolustusministeriön mukaan maamiinat korvaava järjestelmä maksaisi kaikkiaan 311 miljoonaa euroa. Kääriäinen pelkää, että rahoja on vaikeaa löytää.
"Olen skeptinen. Kun on käyty keskusteluja puolustusbudjetin raameista 2010-luvulla, niin yleinen lähtökohta on, että suhteellisesti ottaen nykytason täytyy riittää."
Kääriäinen ei kuitenkaan lähde arvioimaan mitä seuraisi, jos miinat päätettäisiin korvata puolustusministeriön aikataululla mutta tarpeeksi rahoitusta ei löytyisi. "Nyt ei ole riidan rakentamisen aika."
Ministeri ei ole nähnyt syyttelyä
Esimerkiksi tasavallan presidentti Tarja Halonen on katsonut maamiinojen käytön jatkamisen kiusalliseksi Suomen kansainväliselle maineelle. Kääriäinen sanoo kuitenkin, ettei ole kansainvälisissä yhteyksissä huomannut syyttelyä.
"Niissä yhteyksissä joita minulla on puolustusministerinä ollut Euroopassa ja YK:ssa, niin en ole kyllä suoraan sanoen törmännyt sellaisiin ulkopuolisiin arvioihin, missä Suomea osoitettaisiin sormella."
Ministeri kuitenkin lisää, että kansainvälinen maine on kuitenkin yksi tärkeä näkökohta miinaratkaisussa. Miinakysymykselle on eduskunnassa odotettavissa myrskyisä käsittely, mutta Kääriäinen ei ryhdy sillä spekuloimaan.
"Hallituksen ei ole syytä puuttua siihen millään tavalla, tässä pitää pitää näpit irti. Eduskunnalla on suvereeni valta päättää asioista niin kuin se haluaa."