Karijoki Museovirasto, Geologian tutkimuskeskus ja Helsingin yliopiston ajoituslaboratorio jatkavat Karijoen ja Kristiinankaupungin rajalla sijaitsevan Susiluolan tutkimuksia tänäkin kesänä. Keskiviikkona alkaneet kaivaukset jatkuvat kuuden viikon ajan.
Susiluola on Pohjoismaiden ainoa löydetty paleoliittiselle kivikaudelle sijoittuva ihmisen oleskelupaikka. Vanhimmat todisteet ihmisen majailusta luolassa ajoittuvat noin 130 000 vuoden taakse eli viimeistä jääkautta edeltävälle lämpimälle Eem-interglasiaali -ajalle.
Vuonna 1997 alkaneiden kaivausten ansiosta luolasta on löytynyt monia kivikautisia työkaluja, niiden valmistamisessa muodostuneita iskoksia sekä merkkejä tulenpidosta. Kaivauksenjohtaja Vesa Laulumaan mukaan luolasta löytynyt esineistö on tyypillistä oman aikakautensa esineistöä.
- Löydetyt esineet ovat monikäyttöesineitä. Esimerkiksi viime kesänä löytyi kvartsiitista valmistettu kaavin sekä muita pienempiä esineitä, sanoo Museoviraston tutkijana työskentelevä Laulumaa.
- Olemme toivoneet löytävämme myös luita. Valitettavasti niistä ei kuitenkaan ole näkynyt jälkeäkään, harmittelee Laulumaa.
Tämän kesän kaivauksissa on tarkoitus tutkia Susiluolan suuaukon edustaa sekä tehdä lisäkaivauksia myös esiin kaivetun luolan peräosassa.
Tavoitteena täydentää aiemmin saatua kuvaa
Tämän kesän kaivaukset ovat osa kolmivuotiseksi suunniteltua tutkimusprojektia. Projektin tarkoituksena on saada kattava ja aikaisempia tutkimustuloksia täydentävä kuva Susiluolan ja mahdollisesti myös lähiluolien stratigrafiasta eli maakerrosten kasautumisesta sekä maakerrostumien iästä.
Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että luolan peräosista voisi löytyä jopa noin 300 000 vuotta vanhoja maakerrostumia.
Lisäksi tavoitteena on löytää luolasta ja sen ympäristöstä lisää merkkejä ihmisen oleskelusta, tietoa varhaisihmisen toimintaan liittyvistä rakenteista sekä ajoittaa ihmistoiminnan eri vaiheet luolassa.
Tutkimusten avulla halutaan mallintaa Susiluolan muinaisympäristön kehitystä. Tutkijat toivovat saavansa niin laajan löytöaineiston, että sitä voisi tilastollisesti verrata Euroopan muiden paleoliittisten löydösten kanssa.
Nyt tehtäviin tutkimuksiin kuuluu arkeologisia kaivauksia, luolan kvartäärigeologisia ja geokemiallisia tutkimuksia, siitepölyanalyyseja sekä eri menetelmillä tehtäviä ajoituksia.
Neandertalin ihmisen oleskelupaikka?
Vesa Laulumaa arvelee, että luola saatetaan jättää kolmivuotisen tutkimusprojektin jälkeen joksikin aikaa rauhaan. Tutkimusmenetelmät kehittyvät kaiken aikaa, joten tutkittavaa kannattaa jättää tulevillekin sukupolville.
Nyt meneillään olevat tutkimukset rahoittaa Etelä-Pohjanmaan TE-keskus, Karijoen kunta sekä Kristiinankaupunki.
Itse Susiluola on Susivuoressa oleva vaakarako. Luolan koko ja muoto eivät ole vielä tarkkaan tiedossa, koska se on vuosituhanten kuluessa täyttynyt maakerroksilla. Tähän mennessä luolaa on tyhjennetty vain noin 80 neliötä, mutta on arveltu, että luola voisi olla vähintään 400 neliömetrin laajuinen tai jopa tätäkin suurempi.
Tutkijat arvelevat, että luolassa oleskellut ihminen on ehkä ollut Neandertalin ihminen.