Suomen matkailun kehitysnäkymät ovat hyvät. Suurten matkailukeskusten painoarvo kasvaa edelleen, mutta julkista tukea ei pidä yksipuolisesti ohjata vain niille.
Matkailun merkitys suomalaisten työllistäjänä ei ole vähäinen. Alan kokonaisvaikutus on arvioitu nyt yli 230 000 työpaikaksi, siis lähes kymmeneksi prosentiksi koko työvoimasta. Suoraan matkailun työllistämiä suomalaisia on tätä nykyä 78 000. Se on melkein saman verran kuin Rovaniemellä ja Kemissä on yhteensä asukkaita.
Kun Suomen tulevaisuuteen vääjäämättä kuuluu teollisten työpaikkojen väheneminen, matkailun merkitys korostuu entisestään. Maailmanlaajuisesti turismia on sanottu jopa nopeimmin kasvavaksi talouden toimialaksi. Viime vuonna turismi kasvoi yhden arvion mukaan 5,5 prosenttia. Suomen on syytä pitää huoli siitä, että oma viipale jaossa olevasta kakusta ei ainakaan kutistu.
Kisassa pärjäämisessä on kysymys valinnoista. Suomen pitää pystyä tarjoamaan sitä, mistä maailmalla on kysyntää.
Kansantalouden kannalta järkevintä on houkutella Suomeen ulkomaisia matkailijoita. Heidän tuomansa raha on suoraa kansantalouden tulonlisäystä. Tämä ajatus näkyy myös toukokuussa valmistuneessa Suomen matkailustrategiassa. Kotimaanmatkailun kasvu on ollut viime vuosina hidasta, mutta toisaalta ulkomaiseen turismiin liittyy suurempia epävarmuustekijöitä. Jos polttoaineiden hinnat nousevat yhä rajusti, kotimaan turistien merkitys voi jälleen korostua. Silloin täältä ei lähdetä kauas eikä tänne tulla niin innokkaasti matkojen takaa.
Tässä mielessä matkailualalle todellinen jättipotti on ollut Venäjän vaurastuminen ja siellä kasvanut kiinnostus Suomea kohtaan. Polttoaineiden hinnannousu ei äkkiä vaikuta Venäjältä tulevaan turistivirtaan. Kaiken lisäksi varakkuuden kasvulle Venäjällä ei ole toistaiseksi päätä näkyvissä.
Matkailualan kansainvälisen edunvalvontajärjestön WTTC:n arvion mukaan Suomessa investoidaan lähivuosina turistikohteisiin reippaasti. Vuosikymmenessä investointien nimellisarvo kaksinkertaistuisi. Kuin tämän vahvistukseksi on luettu uutisia Kittilän Levin ja Kolarin Ylläksen huimista suunnitelmista: Leville rakennetaan usean kymmenen miljoonan hotelli- ja liikekeskuskokonaisuus, ja Ylläksen kehittämiseen pannaan lähivuosina 16 miljoonaa euroa.
Suomessa matkailuinvestointien suunta onkin kohti niin sanottua keskusmallia. Lähtökohdiltaan tavoite tuntuu järkevältä, sillä esimerkiksi suuria satsauksia tehneet pohjoisen hiihtokeskukset ovat onnistuneet lisäämään vetovoimaansa ja vierailijamääriään.
Silti todellisuus osoittaa, että kannattavaa liiketoimintaa voi syntyä myös pienempiin yksiköihin sinne, missä luontaiset edellytykset, liikeidea ja alan ammattitaito kohtaavat. Siksi valtion investointitukiakaan ei pidä jakaa vain suurimmille hankkeille. Vaarana on myös se, että kilpailu vääristyy. Tukipanostukset eivät täytä tarkoitustaan, jos niiden takia samat matkailijat vain siirtyvät yhdestä suomalaiskohteesta toiseen.
Sopii myös toivoa, että kuntien kaavoittajat ja ympäristöviranomaiset sekä rahoitustuista päätöksiä tekevät pitävät päänsä kylminä toinen toistaan suurempien investointisuunnitelmien edessä. Tärkeä osa Suomen matkailullinen houkuttavuutta on luonto ja hiljaisuus, eikä näitä vetovoimatekijöitä kannata tärvätä ylimittaisella rakentamisella arvomaisemiin.