Ei ole yllätys, että tämän kesän kuivuus jättää vihannes-, marja- ja viljasadot aikaisempaa pienemmiksi. Kuluttaja huomaa kuivuuden vaikutukset viimeistään kaupan vihannesosastoilla, jossa kasvisten hinnat ovat korkeita ja tuotteet saattavat olla totuttua pienempiä.
Vedestä on ollut pulaa niin viljan viljelyssä kuin kasvisten ja marjojenkin kasvatuksessa. Koko maa on kuivuuden vallassa, eikä millään alueella päästä huippusatoihin. Erityisesti kuivuus vaivaa Etelä-Suomea ja rannikkoseutuja.
Sadon keinotekoiseen kasteluun on jouduttu turvautumaan lähes kaikkialla.
Kastelu ei tosin ole tuottanut toivottua tulosta helteisen sään vuoksi, osa vedestä haihtuu ilmaan ennen kuin se ehtii maahan asti.
"Tiloilla ei yleensä ole kastelulaitteita tarpeeksi. Helle haihduttaa veden maan pinnasta pian pois. Siksi kastelu ei mene tarpeeksi syvälle maahan. Myös ajoittainen tuuli haittaa kastelua. Vesi ei välttämättä mene sinne minne sen pitäisi mennä", Pro Agrian maaseutukeskusliiton kehityspäällikkö Terhi Taulavuori selventää.
Suomalaiset vihannesviljelijät ovat samassa veneessä Etelä-Euroopan viljelijöiden kanssa. Terhi Taulavuoren mukaan kuiva kesä tulee tuntumaan viljelijöiden pussissa. Hän ei kuitenkaan vielä lähde puhumaan katovuosista.
"Minun tietooni ei ainakaan vielä ole tullut viljelijöiltä satovahinkoilmoituksia tai korvaushakemuksia."
Huippusatoja ei kuitenkaan tänä kesänä Suomen tiloille saada. Pohjois-Lapissa saatetaan Taulavuoren mukaan päästä lähelle normaalisadon tasoa. Muualla Suomessa sadot jäävät vähäisiksi.
Terhi Taulavuoren mukaan kotimaiset kasvikset menevät kaupaksi, vaikka hinnat nousevatkin korkeiksi. Tuontikasviksista ei juurikaan ole apua, koska koko Eurooppaa on vaivannut sama kuivakausi.
"Periaatteessa hinnat ovat kuitenkin sitä luokkaa, että lähes kaikilla suomalaisilla pitäisi olla varaa ostaa vihanneksia. Kenenkään ei mielestäni tarvitse jättää kasviksia syömättä", Taulavuori uskoo.
Vihanneksista erityisesti kaali- ja sipulisadot ovat kärsineet kesän kuivuudesta. Esimerkiksi kukkakaalilla on matala juuristo, joten se ei pääse ottamaan vettä kovin syvältä maasta. Eikä pelkkä pinnallinen kastelu tuota toivottua tulosta.
Sipulin mukulat ovat kuivuuden takia aikaisempia vuosia pienempiä ja maku saattaa pienessä sipulissa olla melko väkevä. Taulavuoren mukaan sipuli on arka kasvi. Jos sipuli ei ole saanut kosteutta tarpeeksi kasvuvaiheessa, se tuleentuu. Tämä tarkoittaa, että sipulin varsi taittuu, lehdet kellastuvat ja juuristo kuivuu kasaan.
"Jos sipuli ehtii tuleentua, kastelusta ei enää ole hyötyä."
Porkkanaviljelmillä tuntuu olevan hieman parempi tilanne verrattuna esimerkiksi kukkakaaliin. Porkkanan juuristo ulottuu laajalle ja sen on helpompi siis kerätä vettä ja ravinteita maasta. Talvivihannespuolella suurempiin satomääriin voi vielä olla toivoa, jos sadetta maahan saadaan. Tällä menolla kuitenkin porkkanan, lantun ja punajuuren kasvu hidastuu ja sato pienenee.
Salaattivihannesten kastelua on yleensä vaikea toteuttaa ammattiviljelysten laajojen peltopinta-alojen takia. Kuivan kauden vaikutukset näkyvät erityisesti lehtevissä kasveissa, jotka kaipaavat paljon vettä.