Astronautti Neil Armstrong otti ensimmäisen ihmisaskeleen Maan kiertolaisen Kuun pinnalla 35 vuotta sitten. Juhlavuonna Kuu on alkanut jälkeen kuumottaa valtionpäämiehiä. Jo viime tammikuussa presidentti George W. Bush ilmoitti, että Yhdysvaltain astronautit palaavat Kuuhun 2020. Tarkoitus on luoda sinne tukikohta, joka mahdollistaisi myöhemmin miehitetyt lennot Marsiin.
Kiinan avaruushallinnon johtaja puolestaan kertoi aiemmin tässä kuussa, että Kiinan tavoite on lähettää miehittämätön alus Kuuhun kolmen vuoden päästä. Myöhemmin kiertolaisen pinnalle rakennettaisiin oma avaruusasema. Myös Intialla on kunnianhimoiset tavoitteet: miehittämätön alus Kuuta kiertämään 2007 tai 2008 ja miehitetty lento ennen vuotta 2020.
Kuuta kauemmaksi Marsiin eivät tähyä vain amerikkalaiset. Venäläiset puhuvat "teknisestä valmiudesta" miehitettyihin Mars-lentoihin jo 2014.
Kullakin valtiolla on omia erityisiä perusteluja suunnitella avaruusmatkoja, mutta kaikkien perustelujen taustalta löytyy yksi yhteinen, tieteen ulkopuolinen syy: halu nostaa oman valtion arvostusta muun maailman silmissä ja antaa omille maanmiehille kansallisen ylpeyden aiheita. Tätä perustelua ei edes yritetä pitää piilossa. Ulkopuolelta katsoen suunnitelmia voisi nimittää imagokampanjoinniksi, jopa suoranaiseksi pullisteluksi.
Tieteelliseltä kannalta kuumatkoilla ei ole enää sellaista tarjottavaa kuin 1960-luvun lopussa. Marsistakin pystytään sekä planeettaa kiertävien luotainten että laskeutujien avulla välittämään Maahan tietoa ilman, että paikan päälle tarvitsee lähettää ihmisiä. Uusi avaruuskilpa on jo johtanut siihen, että esimerkiksi Yhdysvaltain kiinnostus kansainvälistä ISS-avaruusasemaa kohtaan on hiipunut.
Avaruusmatkailun ei tarvitse olla vain yhden tai kahden valtion oikeus, mutta kun uusia suunnitelmia tulee julki, esiin nousee väistämättä kysymys kansalaisten tarpeiden ensisijaisuudesta. Vaikka Intian ja Kiinan kansantaloudet ovat kehittyneet viime vuosina suotuisasti, kummassakin maassa on vielä sadoissa miljoonissa laskettava määrä köyhiä ihmisiä.
Ajattelutapa tuntuu kuitenkin olevan, että ei leivän tarvitse olla niin leveä, jos tarjolla vain on kunnon elämyksiä.
Eivät suureelliset suunnitelmat tosin edes Yhdysvalloissa etene kitkatta. Samana päivänä, kun Armstrongin askeleesta tuli 35 vuotta, Yhdysvaltain edustajainhuone leikkasi yli puolet summasta, jota Bush tavoitteli kuu- ja Mars-matkojen valmisteluun.