Yhdysvaltain kongressi on päättänyt avata 80 miljoonan dollarin rahaston vallansiirtoa vauhdittavalle demokratiatyölle Kuubassa.
Suurin osa rahoista menee Floridasta käsin toimiville maanpakolaisten järjestöille. Miamissa on myös useita Kuuban muutosta suunnittelevia tahoja, joille republikaaneilta rahaa ei liikene - tai jotka eivät siitä ole edes kiinnostuneita.
"En kerro, mitä aiomme tehdä. Olemme aiemmin menettäneet monia jäseniämme, emmekä tee enää samoja virheitä." Sixto Nicot katsoo järjestönsä tiloihin Miamin pikku-Havannassa saapunutta tiukasti.
Hän kuuluu Alpha 66:een, joka on puolisotilaallinen Fidel Castron vastustajien järjestö. Alphan toimitilojen seinät on koristeltu valokuvilla asekoulutusleireiltä Floridan Evergladesista.
Nicot itse kertoo palanneensa 1970-luvulla Yhdysvalloista sissiksi synnyinmaansa metsiin, haavoittuneensa ja joutuneensa Castron vankilaan. Vapaaksi hän pääsi kansainvälisen painostuksen ansiosta kymmenisen vuotta myöhemmin.
Alphalaiset ovat nyt erityisen valppaana siltä varalta, että suolistoleikkaukseen joutunut ja ensi sunnuntaina 80 vuotta täyttävä Castro siirtyy kokonaan syrjään.
"Uskon, että noin vuoden kuluessa Kuubassa tapahtuu muutos", Nicot sanoo.
Ramon Saul Sanchezin johtaman Demokratia-liikkeen toimiston seinillä on kuvia toisinajattelijoista ja pakolaisista sekä Sanchezin ryhmän veneestä. Liikkeen näyttävin tempaus nähtiin vuonna 1995, jolloin sen jäsenet tunkeutuivat Kuuban aluevesille protestoidakseen lapsia kuljettaneen pakolaisveneen ampumista. Kuuban rannikkovartioston alus pakotti heidät takaisin Floridaan.
Bushin hallinnon rahoitusta Sanchez ei edes halua. Vuoden alussa hän oli syömälakossa Kuubasta tulleiden pakolaisten puolesta. Sanchez ajaa muutosta rauhanomaisin keinoin. Hän uskoo, että demokratia Kuubassa on mahdollinen, vaikka ihmisoikeusjärjestöjen raportit kertovat muusta. Puolueoppositiota maassa ei yli 40 vuoteen ole ollut, toisinajattelijoita uhkaillaan, vangitaan ja ajetaan maanpakoon.
"Janoinen haluaa juoda. Kuubalaiset janoavat vapauksia."
Vanhemmat lähettivät Sanchezin Kuubasta Yhdysvaltoihin, kun tämä oli vasta kymmenen. Nyt, 40 vuotta myöhemmin, Kuuba imee häneltä kaiken palkkatyöltä ylijäävän ajan. Naimisissakin hän on ollut viisi kertaa.
"Tämä on elämäntehtäväni. Teen kaikkeni Kuuban eteen", hän sanoo.
Arviolta joka viides kuubalainen on maanpaossa. Sanchez arvelee, ettei maassa ole yhtään perhettä, jolla ei olisi sukulaista pakolaisena. Jopa Castrojen sisko Juanita asuu Miamissa, koska hän joutui 1960-luvulla erimielisyyksiin veljiensä kanssa.
Torstaina kerrottiin myös Castron kapinatoverista tämän vastustajaksi päätyneen kuubalaisen toisinajattelijan Gustavo Arcos Bergesin kuolleen. Hän oli 79-vuotias. Arcos menehtyi sydänkohtaukseen havannalaisessa sairaalassa, Kuuban ihmisoikeuskomissio kertoi.