Sodankylä Perinteisesti kullankaivajat lapioivat tai kaivavat koneilla valtauksillaan lähes sattumanvaraisista paikoista kuutioittain soraa, rännittävät ja vaskaavat sen sekä toivovat löytävänsä kultaa.
Mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa tiede tulee kullanetsinnässä myös lapiomiehen avuksi, mikäli sodankyläläisen Astrock Oy:n kehittämä gammasäteilymittaustekniikka saadaan käyttöön myös tavallisen huuhdontakullan paikantamisessa.
"Astrock Oy:n kehittämää OMS-Logg Specco -laitetta on pääasiassa käytetty syvien porausaukkojen mittauksissa.
Kullanhuuhdontapaikoilla tehtävät mittaukset ovat vielä tutkimusvaiheessa", yhtiön toimitusjohtaja Arto Julkunen kertoo.
Astrock Oy:n ja GTK:n Rovaniemen toimiston kehittämä *maa- ja kallioperän tutkimusmenetelmä perustuu radioaktiivisuuden mittaamiseen.
Anturi kallioon kairattuun reikään
Käytettävä mittausanturi ja siihen liittyvä laitteisto on kehitetty Astrock Oy:ssä.
"Anturi lasketaan maaperään tai kallioon kairattuun reikään jopa kilometrin syvyyteen. Laite mittaa luonnon radioaktiivisista aineista lähtevää säteilyä. Säteilyn määrä ja laatu kertovat kivilajien synnystä ja tähän johtaneista tapahtumista", Julkunen kertoo.
Mittaamalla kallioperän radioaktiivisuutta, etsitään epäsuorasti myös kultaa.
"Säteilevät alkuaineet kuten uraani ja thorium ovat kullan kavereita eli tietyntyyppisissä kultaesiintymissä on myös näitä", Julkunen kertoo.
Kullan korkean hinnan takia pienetkin malmipitoisuudet tekevät kaivostoiminnan taloudellisesti kannattavaksi.
Pienet pitoisuudet eivät kuitenkaan muuta kiven ominaisuuksia lainkaan, jolloin kullan havaitseminen suoraan ei onnistu ja kultamalmin paikantaminen perinteisillä maastotutkimuksilla on vaikeaa ja hidasta.
Tankavaaran kansainvälisessä Kultasymposiumissa keskiviikkona yleisöä kiinnosti menetelmän mahdollinen tuominen myös tavallisille kultavaltauksille.
Julkunen kertoo, että gammaspektrometrausta on valtauksilla tutkittu jo muutaman vuoden ajan.
"Viime kesänä kokeilimme menetelmää talkooperiaatteella Lemmenjoella. Näin ennakkoon tulokset vaikuttavat mielenkiintoisilta, mutta ne on vielä tarkistettava paikanpäällä", Julkunen kertoo.
Lemmenjoella etsittiin kullan kaverina esiintyviä säteileviä thoriumpitoisia mineraaleja. Näitä mitattiin maaperään tehdyistä reistä.
Mittauksilla voitiin jäljittää, missä kerroksissa thoriumia ja mahdollisesti myös kultaa esiintyi.
"Menetelmä näyttää toimivan myös kultavaltauksilla. Toiminta purojen varsilla on kuitenkin pienimuotoista, joten on oma kysymyksensä, kannattaako siellä harrastaa ammattimaista tutkimustoimintaa", Julkunen kertoo.