Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja, ministeri Christoffer Taxell on syvästi huolissaan siitä, että Suomessa ei ole oikea kuvaa siitä, miten suuria muutoksia maailmassa tapahtuu.
"Emme näe muutosta, emmekä sitä mitä on tapahtumassa ja mitä on vielä tulossa", totesi vuoden vanhan EK:n ykkösmies Kalevalle torstaina, kun keskusliiton työvaliokunta kokoontui Ouluun kuukausittaiseen istuntoonsa.
Taxellin mielestä harppaus eteenpäin tapahtuu niin, että olemme kansakuntana ketteriä sekä päätöksenteossa, toiminnassa että muutoksenhallinnassa. "Osaaminen on paras keino muuttaa maailmaa. Mutta ei riitä, että osaamme ja puhumme osaamisesta", ministeri Taxell sanoo.
Hänen mielestään Suomessa asiat eivät ole toki huonosti, mutta paremminkin ne voisivat olla. "Vain jos pystymme kulkemaan itse kehityksen kärjessä, pärjäämme muutoksissa", on Taxellin motto.
Keinoista
eri mieltä
EK on rummuttanut työmarkkinoiden pelisääntöjen päivitystä, koska järjestön mukaan ikääntyvä Suomi ei yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa muutoin pärjää.
Taxell ei ryhdy moittimaan palkansaajajärjestöjä, vaan ottaa sovinnollisen sävyn.
Järjestelmien jäykkyys on hänen mielestään kuitenkin suuri ongelma. "Se on keskeinen syy Euroopan talouden hitaaseen kasvuun. Jos Euroopalla menee huonosti, siitä kärsivät myös suomalaiset yritykset. Silloin kärsiii myös suomalainen työllisyys ja silloin kärsii suomalainen hyvinvointi."
Taxell uskoo, että Suomessa on yleisellä tasolla, poliittisessa kentässä ja työmarkkinoilla melko yhteinen näkemys siitä, mihin maailma on menossa, mutta olemme erimielisiä siitä mitä tehdä.
"Tiedämme kyllä mitä tehdä, mutta emme tiedä mitä pitää tehdä, että sen jälkeen voittaisimme vaalit", Taxell heittää ja viittaa tällä Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Junckerin sanontaan.
Taxellin mielestä ei pidä aliarvioida, etteikö ihmisille voisi sanoa mitä pitää tehdä. "Suomalaiset ovat fiksuja. Meidän pitää pystyä käymään tätä keskustela, vaikka se on vaikeaa."
Hän hämmästelee sitä, että meillä on paljon hyviä selvityksiä siitä kuinka pitäisi toimia, mutta analyyttistä keskustelua niistä ei käydä.
Hän viittaa mm. Raimo Sailaksen työryhmän raporttiin, joka ammuttiin julkisessa keskustelussa alas. "Vastustettiin raivoisasti erityisesti sellaisia ehdotuksista, joita siinä ei ollut", hän irvailee.
"Sinänsä analyysi on olemassa, mutta just do it -periaate ei toimi."
Kansa muistanut puhujaa
EK:n puheenjohtaja on saanut melko lailla kielteistä palautetta lausunnoistaan myös suoraan kansalta. "Sanotaan, että hyvä herrojen on puhua."
Erityisesti sapiskaa on tullut siitä, että EK:n puheenjohtaja patisteli työttömiä töihin, vaikka vähän huonommallakin palkalla. Taxell ei ole silti kääntänyt kelkkaansa.
Hän sanoo tietävänsä, että muutokset eivät ole mukavia. "Olemme kaikki konservatiiveja sektorilla, jolla toimimme. Kodissakaan ei halua muuttaa entisiä käytäntöjä, koska näin on aina ollut. Se on ymmärrettävää, en halua sitä kritisioida."
Taxell viittaa vielä historian totuuksiin, joiden mukaan Suomi on pärjännyt niin taloudellisesti kuin muutoinkin parhaiten silloin, kun olemme olleet kärjessä. Seuraajan roolia hän kavahtaa.
"Viisaat vastustivat raivokkaasti aikoinaan yliopistojen tuomista pääkaupunkiseudulta alueille. Se oli kuitenkin tämän maan tärkein aluepoliittinen päätös, myös Oulun kohdalla. Nähtiin mitä tarvitaan."
Taxell vakuuttelee, että puhe siitä, että on kyettävä muuttumaan, ei tarkoita sitä, että tilanteet muuttuisivat entistä huonommiksi, vaan päinvastoin.
Selvitysmies
on saatava
Christoffer Taxell uudisti Oulussa esityksensä puolueettoman selvitysmiehen asettamisesta. Hänen mielestään työriitojen sovittelu perustuu ikiaikaiseen mekanismiin, kun globaalitalous edellyttää jotain ihan muuta.
Taxell haluaisi, että riippumaton ja puolueeton selvitysmies tekisi ehdotuksia järjestelmän kehittämisestä, jotta erimielisyydet voitaisiin ratkaista ilman työtaisteluja.
"Luotan, että työ käynnistyy. Toistan sen nyt, minkä sanoin EK:n kokouksessa marraskuussa ja joulukuun alussa SDP:n seminaarissa."
Työministeri Tarja Filatov (sd.) ei ole ainakaan toistaiseksi antanut merkkiä siitä, että viestiin olisi tartuttu.
Taxell sanookin, että emme ole kovin hyviä puhumaan vaikeista asioista. "En halua syyllistää ketään, mutta vaikea asia ei saa olla esteenä sille, että asioista on puhuttava."
Ensi kertaa
Oulussa
EK tuli torstaina pitämään kuukausittaista työvaliokunnan kokoustaan Ouluun. Se on perin harvinaista. Puheenjohtaja Taxell ei muista edes Elinkeinoelämän keskusliiton edeltäjan TT:n lähteneen koskaan kokoustamaan ainakaan kauas Helsingin ytimestä.
"Odottivat, että esitän Turkua, mutta en uskaltanut, vaan päädyin Ouluun, joka on vielä vireä kaupunki", nauraa turkulaisuudestaan tunnettu Taxell.
Taxell matkassa Pohjois-Suomen pääkaupunkiin lensi myös toimitusjohtaja Leif Fagernäs.
Elinkeinoelämän keskusliitossa on käynnissä parhaillaan suuri remontti, jonka lopputuloksena jäsenliittojen määrä aiotaan pudottaa nykyisestä 43:sta noin tusinaan muutamassa vuodessa.
Hallituksen jäsenten määrää supistetaan yhtä lailla. EK:n johto vakuuttaa, että työ on sujunut tähän asti sovussa ja mallikkaasti.