Poliisilla ja tutkijoilla on hyvin erilaiset käsitykset järjestäytyneen rikollisuuden asemasta ja laajuudesta Suomessa.
Poliisin mielestä hyvin järjestäytyneet ja johdetut ryhmät ovat uhka jopa maan sisäiselle turvallisuudelle. Asiasta väitellyt tutkija puolestaan sanoo, että suomalainen järjestäytynyt rikollisuus on pelkkä myytti, taru.
Keskusrikospoliisi (krp) arvioi, että EU:n tunnusmerkistön täyttäviä rikollisryhmiä on Suomessa runsaat 30. Väljemmän tulkinnan mukaan niitä on noin 70. Jäseniä niissä uskotaan olevan vajaat tuhat.
Väitöskirjaansa varten 21 suomalaista, 1990-luvulla toiminutta ammattirikollista haastatellut erikoissuunnittelija Mika Junninen Euroopan kriminaalipolitiikan instituutista puhuu mieluummin markkinaketjuista kuin järjestäytyneistä ryhmistä.
"Ei tällaisen ketjun rakentamiseen kovin monta ihmistä tarvita, eikä sen toiminta mitään erityistä organisaatiota edellytä."
"Perusmotiivi on rahan teko. Jos siihen ei ole tilaisuutta niin ei ole myöskään porukkaa", Junninen sanoo.
Ryhmät vahvistuvat
Rikospoliisin apulaispäällikkö Tero Kurenmaa ihmettelee Junnisen näkemyksiä.
"Meillä on useita kansainvälisiä moottoripyörä- ja muita niin sanottuja prosenttijengejä. Jos ne eivät ole järjestäytyneitä ja tiukasti johdettuja rikollisryhmiä niin mitkä sitten". Kurenmaa sanoo.
Kurenmaa sanoo, että näiden erilaisia ulkoisia tunnuksia käyttävien ryhmien lisäksi on useita muita järjestäytyneitä ryhmiä, joilla on myös yhteyksiä maan rajojen ulkopuolelle, erityisesti Viroon ja Venäjälle.
Kurenmaa viittaa myös Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen, Optulan tuoreeseen selvitykseen rikollisuuden tilasta Suomessa vuonna 2005. Sen mukaan kansainvälisten rikollisryhmien toiminta on lisääntynyt 2000-luvulla.
Yhteyksiä luodaan
Myös Europolin uhkakuva-arviossa järjestäytynyt rikollisuus voimistuu ja laajenee. EU:n arvioissa korostetaan erityisesti Baltian alueella toimivia venäjänkielisiä ryhmiä.
Näiden pelättyjen rikollisryhmien jalkautuminen Suomeen ei ole Kurenmaan mukaan toteutunut - onneksi - odotetulla tavalla.
"Se on kuitenkin edelleen uhkakuva, joka on otettava mahdollisuutena huomioon. Eivät ne tänne tietenkään pyssyt paukkuen tule, vaan luomalla yhteyksiä ja menemällä mukaan esimerkiksi talouselämään. Kukaan ei tiedä rikollisen rahan todellista määrää näissä bisneksissä, mutta varmasti sitä on", Kurenmaa sanoo.
Valtuuksia poliisille
Erikoissuunnittelija Mika Junninen sanoo, että mitkään julkiset tutkimukset eivät tue väitettä järjestäytyneen rikollisuuden voimistumisesta Suomen rajojen sisällä.
"Ehkä poliisin omat selvitykset niin tekevät. Ongelma on siinä, että näitä poliisin omaan käyttöönsä tekemiä selvityksiä ei anneta ulkopuolisten tutkijoiden arvioitaviksi", Junninen sanoo.
Omiin selvityksiinsä perustuen poliisi on erikoissuunnittelija Junnisen mukaan vaatinut ja saanut paljon lisää valtuuksia viime vuosina.
Viimeisin vaatimus koskee poliisin oikeutta soluttautua rikollisryhmiin ja tehdä myös rikoksia osana tätä peitetoimintaa.
Erikoissuunnittelija Junnisen mielestä nyt tarvitaankin laajaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, mihin poliisin valtuudet tulee rajata.
"Meillä ajatellaan, että kyllä poliisi itse tietää mitä se tarvitsee. Keskustelua siitä ei ole juuri käyty, tai jos onkin, niin se on ollut hyvin yksiäänistä", Junninen sanoo.