Maahanmuuttajien rikostuomiot ovat kasvussa. Heidän saamiensa tuomioiden määrä on arviolta kaksinkertainen syntyperäisiin suomalaisiin verrattuna. Maahanmuuttajien rikollisuudella on selkeä yhteys työttömyyteen, pieniin tuloihin, syrjintään sekä nuorten ristiriitaiseen asemaan kahden kulttuurin välissä.
Vuosina 1999-2001 maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvoi prosentin kolmasosan, mutta heidän saamiensa rikostuomioiden määrä kasvoi puoli prosenttia. Eniten lisäystä on väkivalta-, huume- ja omaisuusrikoksissa.
Rikostuomioita selvittänyt tutkimuspäällikkö Juhani Iivari Stakesista kertoo, että eri maahanmuuttajaryhmät syyllistyvät erityyppisiin rikoksiin. Esimerkiksi väkivaltarikoksia tekevät eniten Irakista, Iranista ja Turkista tulleet.
Omaisuusrikoksia tekevät eniten vietnamilaiset, entisen Jugoslavian alueelta tulleet sekä afrikkalaistaustaiset. Huumerikoksiin syyllistyvät eniten Somaliasta ja Virosta tulleet. Syntyperäiset suomalaiset puolestaan ovat ylivoimaisia rattijuoppoudessa.
Iivarin tutkimus perustuu rikoksesta epäiltyjen yhden vuoden aikana saamiin tuomioihin, jotka ovat tulleet vakavimmasta rikoksesta. Hän on myös suhteuttanut aineistot väestöryhmien ikäjakauman ja sukupuolen mukaan.
Tutkija korostaakin, että tilastoihin ei pidä tuijottaa suoraan.
- Esimerkiksi poliisin rikostilastoista voi saada väärän kuvan. Maahanmuuttajissa on suhteellisesti enemmän nuoria, ja nämä tekevät muuta väestöä enemmän rikoksia sekä suomalaisten että maahanmuuttajien parissa. Kokonaiskuva vääristyy, jos tätä ei oteta huomioon.
Iivari kertoi tutkimuksestaan Nuoret lainrikkojat -seminaarissa Tampereella. Torstaina alkanut kaksipäiväinen seminaari kerää noin 170 asiantuntijaa eri aloilta.
Myytit nurin
Iivari rikkoo tutkimuksessaan parikin myyttiä. - Taannoin pelättiin kovasti, että venäläiset ja virolaiset tulevat tänne tekemään rikoksia. He eivät kuitenkaan tee esimerkiksi omaisuusrikoksia enempää kuin suomalaiset.
Hän tyrmää myös uskomuksen siitä, että tuomioistuimet olisivat puolueellisia maahanmuuttajia kohtaan. Tilastojen mukaan tämä ei pidä paikkaansa.
Sen sijaan kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että poliisi kontrolloi ja pidättää maahanmuuttajia enemmän kuin muita. - Tämä puolueellisuus koskee lieviä rikoksia. Vakavammissa, syyttäjille menevissä tapauksissa ei eroa ole.
Vähemmistöjen rikollisuus korreloi voimakkaasti pienituloisuuden ja työttömyyden kanssa. Rikosten taustalla on myös usein tietynlainen toivottomuus. Haastatteluissa he kertoivat syyllistyneensä rikokseen vasta sitten, kun eivät selviytyneet normaalielämästä.
Toinen polvi elää kahden kulttuurin välillä, jossa perheen kontrolli ja ryhmäidentiteetti heikentyvät. He omaksuvat samoja tavoitteita kuin valtaväestö, mutta keinot niiden saavuttamiseen ovat huonommat. Samalla karkottamisuhka vähenee ja uskallus koetella rajoja kasvaa.
- Valtaosa maahanmuuttajista kuitenkin sopeutuu, Iivari muistuttaa.
