Suomen urheiluliiton valmennusjohtaja Jarmo Mäkelä on iso mies. EM-kisaviikon aikana pituutta on tullut muutama sentti lisää. Mäkelän ryhti alkoi suoristua viikon puolivälin jälkeen.
"Plussan puolelle jäätiin", Mäkelä summaa.
"Kolme 25-vuotiasta nuorukaista (Jukka Keskisalo, Tero Pitkämäki ja Olli-Pekka Karjalainen) teki lopullisen läpimurtonsa kansainväliseen kärkeen. Heillä on kaikilla vuosia jäljellä huippu-urheilijoina. Tästä on hyvä lähteä rakentamaan uusia projekteja", Mäkelä sanoo. "Osaka 2007, Penking 2008, Berliini 2009, Barcelona 2010... "
Toisena positiivisena tuloksena Mäkelä nostaa esille suomalaisen valmennustaidon. Hän laskee, että Suomen tulos olisi ollut kahta mitalia laihempi, jos kisat olisi pidetty viikkoa tai paria aikaisemmin. Huolellisella viime hetken valmennuksella Keskisalo ja Karjalainen löysivät mitalikuntonsa.
"Siitä iso kiitos poikien valmentajille", valmennusjohtaja kumartelee.
"Tämä antoi uskoa suomalaiseen valmennukseen."
Mitalilla on
toinenkin puoli
Kolmen mitalin kanssa Mäkelän on kiva tulla kotiin. Urheiluliiton valmennusjohdon työpaikat ja työrauha ovat taattu taas muutamaksi vuodeksi.
Mäkelä ei kuitenkaan halua piilottaa päätään pensaaseen. Mitalilla ja EM-kisoilla on toinenkin puolensa: mitalistinen lisäksi pisteille eli kahdeksan parhaan joukkoon selvisi vain kaksi urheilijaa. Mäkelä myöntää, että se on vähän.
"Liian vähän", hän sanoo.
"Joukkueessa oli liikaa epäonnistuneita urheilijoita", Mäkelä sanoo ja laskee onnistujat ja epäonnistujat.
Plus-merkin valmennusjohtaja piirtää 16 urheilijan nimen perään. Noin kymmenelle urheilijalle tulee merkinnäksi plus/miinus nolla. Loppujen perässä on miinusmerkki.
"Statistiikka noudattelee tuttuja linjoja. Onnistujia on kolmasosa."
Oppia naapurin systeemeistä
Mäkelällä on hyvä ja armoton vertailukohde ihan naapurissa. Ruotsi urheili kotikisoista puolet enemmän mitaleja kuin Suomi, pistesijoja siunaantui enemmän ja onnistumisprosenttikin oli kovempi kuin Suomella.
Mäkelä on aikaisemmin sanonut, ettei systeemejä voi kopioida maasta toiseen.
"Ei niin, mutta oppia voi ottaa - ja sitä otetaan ihan varmasti."
Suomen ja Ruotsin valmennussysteemin pohja on periaatteessa sama: molemmat ponnistavat seuratyön voimalla.
"Mutta", Mäkelä sanoo. "Ruotsissa nuori siirtyy urheilukoulun jälkeen seuran ammattivalmentajan valmennukseen. Suomessa huippu-urheilijoita valmennetaan aivan liikaa ilta-, viikonloppu- ja kesätöinä."
"Tähän puoleen on jo alettu satsata", hän sanoo.
Mäkelän miestä satsaus seuratyöhön on edessä muillakin yksilölajeilla kuin vain yleisurheilulla.
"Ateenan kesäolympialaiset (2004) olivat merkki sitä, että suomalainen seuramoottori alkaa yskiä."
Eurooppalaisessa yleisurheilussa isännän ääntä käyttää Venäjä. Se hamusi matkaansa yhteensä 34 mitalia (12 + 12 + 10).
Kisojen isäntämaa Ruotsi oli kovasta kohusta huolimatta aivan sillä samalla paikalla, jolla se oli neljä vuotta sittenkin: kuudes kuudella mitalillaan (3 + 1 + 2). Kotikisat olivat Ruotsin paikka iskeä. Sinikeltaisilla olisi ollut värkeissä varaa jopa kymmeneen mitaliin, mutta ihmisiä kai ruotsalaisetkin ovat - jopa ruotsalainen huippu-urheilija voi epäonnistua.