Kau­pun­kien ter­veys­me­not kas­voi­vat jälleen

Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset kasvoivat edelleen vuonna 2005. Nousu oli suurempaa kuin kahtena edellisenä vuotena. Kaupunkien terveydenhuollon väliset kustannuserot sen sijaan pienenivät. Keskimäärin terveydenhuolto maksoi 1 627 euroa asukasta kohti. Helsingissä kustannukset olivat suurten kaupunkien korkeimmat, 1 874 euroa ja Porissa pienimmät, 1 587 euroa.

Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset kasvoivat edelleen vuonna 2005. Nousu oli suurempaa kuin kahtena edellisenä vuotena. Kaupunkien terveydenhuollon väliset kustannuserot sen sijaan pienenivät. Keskimäärin terveydenhuolto maksoi 1 627 euroa asukasta kohti. Helsingissä kustannukset olivat suurten kaupunkien korkeimmat, 1 874 euroa ja Porissa pienimmät, 1 587 euroa.

Kuntaliiton tekemässä suurten kaupunkien vertailussa olivat mukana Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa.

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset olivat vuonna 2005 yli kolme miljardia euroa. Kustannusten keskimääräinen nousu oli 5,8 prosenttia. Vuonna 2004 muutos oli 5,2 prosenttia edellisvuodesta ja 4,4 prosenttia vuonna 2003.

"Paineet kasvavat koko ajan toiminnan tehostamiseksi entisestään. On selvää, että menot eivät voi enää jatkossa nousta yhtä jyrkästi", Oulun terveydenhuollon johtaja Seppo Voutilainen toteaa.

65 vuotta täyttäneiden osuus oli vuonna 2005 jo puolet kokonaiskustannuksista. Vanhusten kustannukset ikäryhmän asukasta kohden ovat kuitenkin nousseet hitaammin kuin kokonaiskustannukset asukasta kohden.

"Vaikka julkisuudessa pelotellaan vanhusten aiheuttamalla kustannuspommilla, vain noin puolitoista prosenttia vuosittaisesta terveysmenojen kasvusta selittyy ikääntymisen aiheuttamasta palvelutarpeen kasvusta", sanoo erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Kuntaliitosta.

Muita selittäviä tekijöitä ovat palvelujen määrän, sisällön ja suoritekustannusten muutokset. Myös hoitotakuu lisäsi palvelujen tarjontaa ja vaikutti kustannusten kasvuun.

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kokonaiskustannukset jakautuivat melko tasaisesti perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Terveydenhuollon kokonaiskustannuksista laitoshoidon osuus oli 57 prosenttia ja avohoidon osuus oli 43 prosenttia.

Oulussa perusterveydenhuollon avohoito oli vertailukaupunkien korkeinta.

"Olemme halunneet panostaa kotihoitoon paljon. Tämän ansiosta meillä on vanhuksia selvästi vähemmän laitoshoidossa kuin muissa suurissa kaupungeissa", Seppo Voutilainen sanoo.

Vastaavasti psykiatrisen avohoidon kustannukset olivat Oulussa kolmanneksi pienimmät Porin ja Vantaan jälkeen.

"Psykiatrinen avohoito on mielestäni Oulussa todella hyvin organisoitu. Palvelut ovat hyvät suhteessa kustannuksiin", Voutilainen tuumaa.

Ikäryhmittäisissä kustannuksissa Oulun yli 85-vuotiaiden terveydenhuollon kustannukset olivat vertailukaupunkien toiseksi suurimmat Vantaan jälkeen. Myös 75-84-vuotiaiden kustannukset olivat Oulussa huomattavasti keskimääräistä korkeammat.

K eskisuurista kaupungeista Kemin terveydenhuollon kustannukset olivat vuonna 2005 suurimmat, 1 785 euroa, ja Raision kustannukset pienimmät, 1 406 euroa asukasta kohden.

Kainuun kustannukset (1 594 euroa) olivat vertailukaupungeista viidenneksi pienimmät.

Myös Rovaniemi on mukana vertailussa, mutta kaupungin tiedot saapuivat Kuntaliittoon liian myöhään, joten niitä ei vielä julkaistu.

Ilmoita asiavirheestä