Boden Klusån oli ennen mitä idyllisin ruotsalaiskylä Luulajanjoen törmällä. Keskiviikkona Viola Långström itki miehensä sukutilan pihalla. "Emme uskalla nukkua täällä öitä", Långström sai sanotuksi.
Ruotsin vapaaehtoiset pelastusjoukot olivat aiemmin evakuoineet kylän 40 asukasta, vakituiset ja mökkiläiset. Nyt halukkaat olisivat saaneet palata, mutta talot olivat yhä tyhjillään.
Viola Långströmin mies Arild Långström kävi silti tutkimassa tiluksiaan. Vaimo ei vielä kestänyt nähdä, kuinka heidän huolella hoitamansa 250 hehtaarin palsta oli muuttunut aavikkometsäksi.
Samanlaista kuumaisemaa oli keskiviikkona Bodenin viranomaisten arvion mukaan 1 500 hehtaaria. Ala oli kasvanut 500 hehtaarilla päivässä maanantaista lähtien. Nyt kaikkialla kyti pieniä pesäkkeitä, niitä oli tuhansia. Ainakin kahdella alueella roihusivat edelleen villit lieskat.
Kuukauden sateettomasta kaudesta kertoi läpinäkymätön pölypilvi metsäautoteiden yllä. Ilmassa tuoksui paikoin palava tervas, paikoin kitkerä savu.
Palo sai alkunsa metsäkoneesta
Viranomaiset kertoivat palon syyn olevan yhä savun peitossa, mutta kyläläiset tiesivät paremmin. "Naapuri oli metsäkoneensa kanssa tuolla, kun kipinä sytytti metsään pienen tulen", Viola Långström kertoi.
Mies yritti saada tulen sammutettua ja luulikin onnistuneensa. "Sitten tuuli yllättäen rajusti ja tuli karkasi."
Kukaan ei syyttänyt palosta tuttua miestä, joka oli siitä lähtien itsekin rajaamassa paloaluetta samaisen metsäkoneensa kanssa. Noin 300 hehtaarin metsäpalstan omistajana mies on työskennellyt vahingosta lähtien yötä päivää. Hänen kerrottiin menettäneen "melkein kaiken".
Kyläläisten mielestä pelastuslaitos otti yhden kipinän ja tuulenpuuskan seuraukset vakavasti vasta tiistaina. Viimein keskiviikkoaamuna Bodträskforsin ja Klusånin välinen taivas oli täynnä helikoptereita. Ne hakivat taukoamatta vettä Luulajanjoesta ja pudottivat lastinsa roihuavan metsäpalon laitamille.
Nuo laidat olivat jo kaukana Klusånin kylästä. Långströmit ovat olleet eläkkeellä 12 vuotta ja hoitaneet metsää sydänverellään, mutta nyt sekin tuntuu turhalta. Arild Långström arveli, ettei pystyyn jääneet tukkipuut kelpaa enää edes virallisiksi polttopuiksi. "Tuo tien vieressä kasvava pajukko olisi saanut palaa, mutta se on ainoa, joka jäi pystyyn."
Hirvenmetsästys loppui jo ennen alkua
Palon tuhoista kärsineet ihmiset saivat runsaasti apua. Bodenista ja kaikista naapurikunnista saapuneet vapaaehtoiset pelastusjoukot auttoivat paitsi pelastustyöntekijöitä myös kyläläisiä.
Västbon kylään perustetussa huoltokeskuksessa ihmisille annettiin syötävän ja juotavan lisäksi muun muassa nuuskaa.
Haradsin kylän kirkossa kirkkoherra Lennart Åström johti esirukousta palosta kärsineiden ihmisten puolesta. Mukana oli myös Bodenin pelastusjohtaja Bengt Nilsson.
Poliisi oli puolestaan saapunut vahtimaan evakuoitujen ihmisten koteja varkaiden varalta. Samalla pelastustyöntekijät toivat jokaisen riskialueella olleen rakennuksen luokse letkuja, jotta ne olisivat nopeasti suojattavissa. Keskiviikkoiltaan mennessä yksikään alueen rakennus ei ollut kärsinyt palosta.
Metsän lisäksi kyläläisille koitui toinenkin vahinko: Klusånissa ei ammuta tänä syksynä yhtään hirveä.