On kaksi pääasiallista tapaa, joilla yritykset voivat palkita osakkeenomistajiaan. Toinen on hoitaa liiketoimintaa niin, että osakkeen arvo kasvaa. Osakas hyötyy tästä myydessään osakkeita. Toinen palkitsemistapa on jakaa osinkoja. Kun osakkeiden arvot ovat nousseet muutaman viime vuoden aikana niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin nihkeästi, osakkaita on alettu yhä enemmän muistaa osingonjaoissa.
Heinäkuun lopulla yhdysvaltalainen ohjelmistojätti Microsoft kertoi suunnitelmastaan maksaa osakkailleen 25 miljardin euron ylimääräiset osingot. Pohjolassa suurosinkojen jakamisesta ilmoitti puolestaan viime viikolla TeliaSonera. Yhtiön johto lupasi jakaa osakkaille kolmen seuraavan vuoden aikana noin viiden miljardin euron osingot.
Suomen valtiolle on vajaan viidenneksen omistusosuudella luvassa miljardin euron potti. Ei ihme, että Suomessa tähän asti lähinnä ärtymystä herättänyt ruotsalainen toimitusjohtaja Anders Igel alkoi yhtäkkiä näyttää aivan kelvolliselta yritysjohtajalta.
Myös suomalaisyritykset ovat tänä vuonna puskeneet osakkailleen osinkoja runsaskätisesti. Pörssiyhtiöt jakoivat jo keväällä tuloksistaan osinkoina keskimäärin 80 prosenttia. Moni suomalaisyritys on myös ilmoittanut lisäosingoista, ja samansisältöisiä uutisia odotetaan vielä lisää.
Suomen osinkorallille on yksi olennainen selittäjä: Ensi vuodesta lähtien osingoista peritään pääomaveroa. Siksi huippuosinkojen maksaminen tänä vuonna on osakkaiden edun mukaista. Ensi vuonna osakkeenomistajan käteen jäisi runsas neljännes vähemmän.
Yhtiöiden johto ajaa tällä hetkellä siis osakkaiden etua, ja arvatenkin pitkälti näiden toiveiden perusteella. Osakkailla on täysi oikeus kohtuullisiin osinkoihin, mutta on myös syytä toivoa, etteivät yritykset vie itseltään samalla kykyä esimerkiksi investointeihin ja tuotekehitykseen. Silloin muhkeiden osinkojen jakaminen osoittautuisi lyhytnäköiseksi.
Parhaassa tapauksessa huippuosingot voivat virkistää suomalaista osakesijoittamista ja havahduttaa kansalaiset huomaamaan jälleen tämäkin sijoitusmahdollisuus. Tällä hetkellä pörssiosakkeet eivät suuremmin herätä kansalaisten kiinnostusta. Siihen on aivan luonnollinen syy: Moni osakkeista innostunut harrastajasijoittaja sai pahasti näpeilleen, kun pörssikurssit romahtivat nelisen vuotta sitten. Hex-indeksin ryömintä edelleen alamaissa selittyy osaksi sillä, ettei tuosta järkytyksestä ole toivuttu vieläkään.
paakirjoitus@kaleva.fi