Teollisuuden näkymät syksyksi ja loppuvuodeksi näyttävät lupaavilta, osittain jopa hyviltä. Vienti alkaa vetää ja vientihintojen lasku näyttää pysähtyneen.
"Elämme edelleenkin tilanteessa, jossa on monia epävarmuustekijöitä", arvioi Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton TT:n osastopäällikkö Pekka Tsupari esitellessään TT:n viimeistä suhdannebarometria torstaina.
Seuraava barometri ilmestyy syksyllä uuden, yhdistyneen etujärjetön Elinkeinoelämän keskusliiton nimissä. Siinä on mukana myös nykyisen Palvelutyönantajien PT:n suhdannearviot.
TT:n barometrissa suhdanteiden paranemista odottaa 24 prosenttia vastaajista, 75 prosenttia arvioi suhdanteiden pysyvän lähikuukausina ennallaan ja yksi prosentti uskoo suhdanteiden heikkenemiseen.
Kaikilla päätoimialoilla valoisampaa
Teollisuuden hyvä sanoma on pitkästä aikaa mukavaa kuultavaa myös siksi, että kaikki teollisuuden päätoimialat uskovat tilanteensa paranemiseen joka lievästi tai kohtuullisesti.
TT:n johtaja Jussi Mustonen muistuttaa, että viimeksi orastava elpyminen katkesi vuonna 2002 valuuttakurssimuutokseen, kun euro suhteessa dollariin kallistui nopeasti ja voimakkaasti.
Nyt euron kalleudesta ei ole suurempaa huolta. Suhdannenousun pilaajaksi voi tulla huippukorkealle noussut raakaöljyn hinta. Mustosen mukaan vielä ei voi varmasti sanoa, onko korkea öljyn hinta seurausta maailmantalouden voimistumisesta eli kasvavasta kysynnästä vai onko se varautumista Lähi-idän tilanteen kiristymiseen.
"Jos raakaöljyn hinta pysyttelee pitkään nykyisellä tasollaan,heikentää se maailmantalouden kehitystä, mutta ei niin paljon kuin aikaisemmissa öljykriiseissä, sillä teollisuusmaat ovat vähentäneet öljyriippuvuuttaan", arvioi Mustonen.
EU uhkaa jäädä
kasvun ulkopuolelle
TT:n tuore toimitusjohtaja Leif Fagernäs muistuttaa, että vaikka teollisuuden tilanne näyttää paremmalta kuin useaan vuoteen, on horisontissa synkkiä pilviä.
Yksi kasvun lannistaja voi olla Eurooppa itse. Maanosa ei ole päässyt maailmantalouden kasvuvauhtiin, jolloin Yhdysvallat ja Aasian uudet taloudet lisäävät etumatkaansa talouskilvassa. Jos Eurooppa rämpii, ei Suomen vienti pääse kunnon vauhtiin.
"Suomen viennin arvo on ollut laskussa jo kolmatta vuotta erityisesti päävientituotteissamme, elektroniikan ja paperin hintojen alenemisen vuoksi. Jotta Suomi voisi nauttia talouden elpymisestä, pitää tulevan työmarkkinaratkaisun olla kilpailukykyämme tukeva", painottaa Fagernäs.
Hän kertaa, että kireä verotus ja teollisuuden korkeat palkkakustannukset voivat jatkossakin viedä teollisuutta ja työpaikkoja Suomesta pois.
"Kireä verotus on rakenteellinen ongelma eikä sen korjaamista pidä ehdollistaa työmarkkinaratkaisuille."
Fagernäs ei vielä halua ottaa tiukkaa kantaa syksyllä alkaviin tuloneuvotteluihin. Hän painottaa, että palkkaratkaisu pitää sitoa yritysten kilpailukykyyn ja kannattavuuteen. "Silloin saadaan työtä matalan tuottavuuden aloille ja toisaalla työntekijöitä voidaan palkita hyvistä suorituksista."
Matalan tuottavuuden aloille tarjottuun Holm-Vihriälän tukimalliin TT suhtautuu hyvin nihkeästi. Matalapalkkatuki on Fagernäsin mukaan keinotekoinen, hänen mukaansa teollisuuden tulonsiirtoa toimialalta toiselle,