Del­fii­neil­lä suuret aivot mutta vähän järkeä

Delfiinikö eläinmaailman Einstein? Kaikkea muuta, väittää tuore eteläafrikkalainen tutkimus. Sen mukaan jopa kultakalat ja gerbiilit päihittävät delfiinit älykkyydessä.

Kuva Tampereen Särkänniemen delfinaariosta.
Kuva Tampereen Särkänniemen delfinaariosta.
Kuva: Soile Kallio

Delfiinikö eläinmaailman Einstein? Kaikkea muuta, väittää tuore eteläafrikkalainen tutkimus. Sen mukaan jopa kultakalat ja gerbiilit päihittävät delfiinit älykkyydessä.

Fiksuksi uskottu delfiini onkin lopulta varsin tyhmä eläin, uskoo tutkija Paul Manger Witwaterstrandin yliopistosta.

"Yhdistämme isot aivot älykkyyteen. Tämän ajattelun virhe on siinä, että se olettaa kaikkien aivojen olevan samanlaisia. Mutta delfiinin aivoja ei ole rakennettu monimutkaiseen ajatteluun", hän sanoo.

Manger pohjaa väitteensä aivojen rakenteen tutkimusten lisäksi eläinten käyttäytymisen tarkkailuun. Sen perusteella vaikuttaa siltä, ettei delfiini tosiaan ole järin välkky otus.

"Kun laatikkoon laittaa eläimen, olipa se vaikka rotta tai gerbiili, se haluaa ensiksi kiivetä pois. Jopa kultakala hyppää ajan kanssa ulos maljastaan laajentaakseen elinpiiriään. Mutta delfiini ei tee niin - vaikka eläinpuistoissa delfiinialtaita erottavat aidat ovat vain puolen metrin korkuisia", Manger pohtii.

Mangerin tutkimus on julkaistu Biological Reviews of the Cambridge Philosophical Society -lehdessä.

Ilmoita asiavirheestä