Johannesburg Delfiinikö eläinmaailman Einstein? Kaikkea muuta, väittää tuore eteläafrikkalainen tutkimus. Sen mukaan jopa kultakalat ja gerbiilit päihittävät delfiinit älykkyydessä.
Fiksuksi uskottu delfiini onkin lopulta varsin tyhmä eläin, uskoo tutkija Paul Manger Witwaterstrandin yliopistosta.
- Yhdistämme isot aivot älykkyyteen. Niinpä olemme vuosia toistelleet, että delfiinien pitää olla älykkäitä. Tämän ajattelun virhe on siinä, että se olettaa kaikkien aivojen olevan samanlaisia. Mutta delfiinin aivoja ei ole rakennettu monimutkaiseen ajatteluun, hän sanoo.
Manger katsoo, että delfiinien aivojen koko johtuu elinympäristöstä: kylmässä vedessä elävä nisäkäs joutuu kamppailemaan lämmöntuotanto-ongelmien kanssa, joihin suuri aivomassa on tehokas apu.
Kultakalakin
on fiksumpi
Manger pohjaa väitteensä aivojen rakenteen tutkimusten lisäksi eläinten käyttäytymisen tarkkailuun. Sen perusteella vaikuttaa siltä, ettei delfiini tosiaan ole järin välkky otus.
- Kun laatikkoon laittaa eläimen, olipa se vaikka rotta tai gerbiili, se haluaa ensiksi kiivetä pois. Jopa kultakala hyppää ajan kanssa ulos maljastaan laajentaakseen elinpiiriään. Mutta delfiini ei tee niin - vaikka eläinpuistoissa delfiinialtaita erottavat aidat ovat vain puolen metrin korkuisia, Manger pohtii.
Miksi? Koska moinen ajatus ei käy delfiinillä edes mielessä. Niiden esittämät taidokkaat temput ovat Mangerin mukaan vain seurausta ehdollistamisesta ja ruokapalkkioista. Siihen ei erityistä älyä tarvita.
Delfiinien tyhmyys näkyy tutkijan mielestä myös siinä, että niitä jää joukoittain tonnikalaa pyytävien alusten verkkoihin.
- Jos ne olisivat älykkäitä, ne hyppäisivät verkon yli. Sehän ei yllä edes vedenpinnan yläpuolelle, Manger huomauttaa.
Mangerin tutkimus on julkaistu Biological Reviews of the Cambridge Philosophical Society -lehdessä.