Suomi varautuu osallistumaan YK:n Libanon-operaatioon enintään vahvennetun komppanian suuruisella osastolla. Asiasta kertoi pääministeri Matti Vanhanen (kesk.). Vanhasen mukaan osaston koko olisi tällöin noin 200-250 miestä.
Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta ja presidentti valtuuttivat perjantaina puolustusministeriön valmistelemaan mahdollista osallistumista operaatioon. Suomi lähettäisi tehtävään pioneerikomppanian. Jääkärikomppanian lähettäminen on Vanhasen mukaan pois laskuista.
Valtiojohto päätti myös, että Suomi lähettää Libanoniin 1,5 kilometriä öljyntorjuntapuomia Israelin pommitusten aiheuttamien öljytuhojen torjuntaan.
Mahdollinen päätös rauhanturvaoperaatioon osallistumisesta tehdään erikseen. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta aloittaa asian käsittelyn tiistaina ja eduskunta saa hallituksen selonteon näillä näkymin heti syysistuntokautensa alkajaisiksi. Varsinainen lähetyspäätös tehdään sitten, kun eduskunta on kantansa ilmaissut.
Mitään tulenpalavaa kiirettä päätöksenteolla ei sinänsä ole, sillä joukon kokoaminen vie aikansa. Vanhanen arvioi, että suomalainen pioneerikomppania saadaan Etelä-Libanoniin noin kahdessa kuukaudessa.
Kokonaisuus levällään
Vanhanen muistutti ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa, että YK-operaatioon liittyy edelleen huomattavasti avoinna olevia kysymyksiä. Pääministerin mukaan sekään ei ole poissuljettua, ettei suomalaista YK-joukkoa lähde Libanoniin ollenkaan.
Tuomioja kertoi, että mahdollisuuksia yhteispohjoismaisen YK-joukon kokoamiseen selvitetään edelleen. Ulkoministerin mukaan kokemukset osoittavat, että pohjoismaisella yhteistyöllä on näissä asioissa kiistatonta lisäarvoa. Suomen osallistuminen ei ole kuitenkaan kiinni siitä, syntyykö pohjoismaista joukkoa vai ei, vaan kokonaisuus ratkaisee.
Lähipäivinä odotetaan vastauksia muun muassa siihen, mikä lopulta on operaation veturiksi lupautuneen Ranskan panos ja operaation tarkka mandaatti. Pääministeri myönsi, että kyse on varsin vaarallisesta tehtävästä. Libanon on ollut kaikkien operaatioiden osalta vaarallisimmasta päästä olevia alueita, ja siellä on vastikään ollut erittäin rajuja sotatoimia. Oman riskinsä aiheuttavat myös miinat ja räjähtämättömät ammukset.
Vanhasen mukaan operaatio pysyy taloudellisesti niissä raameissa, jotka viimeisimmässä selonteossa on kriisinhallintatoimintaan määritelty. Selonteon mukaan kriisinhallinnan rahoituksen pidempiaikainen keskiarvo on noin 100 miljoonaa euroa, ja joinakin vuosina on selvitty selvästi vähemmälläkin.
Pääministeri korosti, että kyse ei tietenkään ole ensisijaisesti rahasta, vaan siitä että Suomi tukee omalla panoksellaan kansainvälistä yhteisöä rauhan saamiseksi alueelle.