Runsaiden sateiden vuoksi kesä on vaatinut erityistä huolellisuutta rakentajilta. Jos rakenteita ei suojella kosteudelta rakennusvaiheessa, riskinä ovat homevauriot valmiissa talossa.
Oulun kaupungin rakennusvalvontaviraston laatupäällikkö Pekka Seppälä myöntää, että tämän kesän sateet ovat yllättäneet pienrakentajat. Ongelmia ei kuitenkaan ole tullut, jos kosteudenhallinnasta on huolehdittu.
Seppälän mukaan oleellista on oikea rakennusjärjestys. "Siinä tehdään väärin, jos luotetaan tuuriin ja villoitetaan koko yläpohja valmiiksi ja ruvetaan vasta sitten miettimään vesikaton rakentamista. Ensin pitäisi tehdä katto ja vasta sitten villoitus", hän sanoo.
Seppälä rakentaa itse parasta aikaa taloa asuntomessualueelle Toppilansaareen. Hänen rakennuksellaan katto on ensin tehty sokkelin päällä ja seinäelementit erillään. Sitten yhden päivän aikana katto on nostettu nosturilla sivuun, seinät pystytetty paikalleen ja katto nostettu takaisin päälle. Sen jälkeen rakenteet ovatkin olleet sateelta suojassa.
Tällainen rakennustapa ei Seppälän mukaan vielä ole Suomessa kovin tavallinen, mutta hän uskoo sen yleistyvän. "Sehän on myös työturvallisuuskysymys, kun kattoa ei tarvitse tehdä korkealla telineiden päällä. Mutta ennen kaikkea kosteusriskit jäävät selvästi pienemmiksi."
Suoja syntyy
samantien
Kun rakennusvaiheet tehdään oikeassa järjestyksessä, suojakin syntyy samassa. Kun elementtejä rakennetaan, ne pitää aina muistaa suojata pressuilla.
Rakennuspäällikkö Veikko Karhumaa Oulun Skanska Talonrakennus Oy:stä kertoo, että hänen vastuualueeseensa kuuluvilla rakennustyömailla kosteus ei ole aiheuttanut tänä kesänä vahinkoja. "Olemme pyrkineet rakentamaan oikeaoppisesti niin, että ennen vesikattoa ei tehdä puurakenteita ja lämpöeristeitä", hän sanoo.
Pekka Seppälä on huomannut Toppilansaaressa liikkuessaan puutteita rakennusten suojauksessa. "En maalaile mitään kauhukuvaa homepommeista, mutta kun kerran on tällainen kesä, ongelma nousee pinnalle."
Kosteus ei Seppälän mukaan ole pelkästään puutalojen ongelma, vaikka niin saatetaan monesti kuvitella. "Tiilikuutiossa voi olla jopa 400 litraa vettä, ja myös siporex on hurja imijä", Seppälä huomauttaa. Kastuessaan siis myös nämä materiaalit tarvitsevat kunnollisen kuivatuksen.
Tässä mielessä sadekesä aiheuttaa haittaa myös Skanskan rakennustyömailla. "Siihen menee tietysti sitten aikansa, kun runkoon satanut vesi pitää kuivattaa pois", Karhumaa lisää.
Vastaava työnjohtaja apuna
Osa rakennusmateriaaleista täytyy vaihtaa, jos se pääsee kastumaan. "Esimerkiksi kastunutta villaa ei minun mielestäni voi laittaa rakenteisiin. Pinnoitettujen levyjen kohdallakin on harkittava, voiko sen antaa olla."
Kaiken tarpeellisen huomioiminen rakennustyömaalla ei ole aivan yksinkertaista. Laki määrääkin, että lupaa tai muuta viranomaishyväksyntää edellyttävässä rakennustyössä on oltava kunnan rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä vastaava työnjohtaja.
Vastaava työnjohtaja kuittaa työvaiheet allekirjoituksellaan. Jos myöhemmin huomataan, ettei työvaiheita olekaan tehty työmaapäiväkirjojen mukaisesti, työnjohtaja on vastuussa virheestään, Seppälä kertoo.
Kosteuden torjunta ei Seppälän mukaan yleensä kiikasta kustannuksista vaan asenteesta. "Työajan loppuessa ei vain pitäisi tiputtaa vasaraa vaan tehdä työvaihe loppuun, huolehtia suojauksesta ja lähteä kotiin vasta sitten. Onhan se työtä, mutta jos sen jättää tekemättä, sitten se vasta kalliiksi voi tulla."