Ehdotettu muutos viestinnän tietosuojaa koskevaan lakiin voi synnyttää työpaikoilla ylimitoitettua työntekijöiden tarkkailua. Tietovuotojen riskiä uudistus ei juuri vähentäisi.
Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut sähköisen viestinnän tietosuojasta lakiesityksen, jonka voimaantulon periaatteelliset ja juridiset seuraukset eivät olisi vähäisiä. Nyt lausuntokierroksella oleva esitys mahdollistaisi sen, että yritykset voisivat tietyin edellytyksin käsitellä yrityksestä lähetettyjen sähköpostien tunnistamistietoja, muun muassa sitä, kuka on postin lähettänyt ja kenelle. Oikeudella on tarkoitus torjua teollisuusvakoilua ja yrityssalaisuuden rikkomisia.
Työnantajan oikeudesta seurata työntekijöiden viestiliikennettä on nostettu muutama poliisitutkinta ja oikeusjuttu. Oulussa muistetaan 2000-luvun vaihteen ajat, jolloin Nokia epäili tuotekehitystiedon karkaamista Microcell-yritykseen. Matkapuhelinjätti otti torjuntakeinoksi myös sähköpostiliikenteen tarkkailun. Syytteitä ei jupakassa lopulta nostettu.
Erityisesti keksintöjä ja tuotekehitystä koskevien tietojen pysyminen oman talon sisällä on etenkin monen huipputekniikan yrityksen toiminnan elinehto. Nokian kohdalla asialla voi nähdä laajemmankin taloudellisen ulottuvuuden, onhan yrityksen menestys erityisen tärkeää koko Suomelle.
Ilmeisesti tietosuojan merkitys juuri Nokialle on nyt saanut liikenneministeriön toimimaan tavalla, joka vaikuttaa ylireagoinnilta. Ministeriö näyttää säikähtäneen niitä vihjauksia ja varoituksia, joita suuret yritykset herkästi esittävät: jos niiden toiveet jätetään täyttämättä, ne siirtävät toimintonsa ulkomaille. On selvää, että Suomen menestykselle tärkeiden yritysten näkemyksiä pitää kuunnella. Silti ajatus teletunnistetietojen vapauttamisesta työnantajan käyttöön ulottuu niin pitkälle kansalaisten yksityisyyteen, että varoituskellojen pitäisi nyt soida poliittisten päättäjien korvissa.
Liikenneministeriön tavoitteena on, että lainmuutos tulisi hallituksen käsittelyyn syyskuussa ja eduskunta saisi sen eteensä myöhemmin syksyllä. Jos ja kun hanke eduskuntaan tulee, avainasemassa on perustuslakivaliokunta, sillä lakiesityksen sisältö koskettaa keskeisesti kansalaisten perusoikeuksia. Ilmeisesti asiasta nousseen keskustelun havahduttamana liikenneministeri Susanna Huovinen on päättänyt nyt pyytää lainmuutosaikeista myös oikeuskanslerin lausunnon.
Asian ratkaisussa perusperiaatteena pitää olla, että sähköposteja koskee samantasoinen suoja kuin ihmisten välisiä kirjeitä. Perustuslain 10 pykälän mukaan "kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton". Juridista kiistaa tultaneen käymään siitä, suojaako perustuslaki ennen kaikkea viestien sisältöjä vai myös niiden tunnistetietoja.
Joissakin hyvin vakavissa tapauksissa tunnistetietojen tarkkailuun saattaa löytyä perusteita. Voi kuitenkin kysyä, eikö esimerkiksi vakavan teollisuusvakoilun tai tietovuoden selvittäminen poikkeustoimin kuulu poliisille eikä yritykselle. Yrityksille annettuihin valvomattomiin valtuuksiin liittyy aina väärinkäytösten riski.
Oikeus tunnistetietojen käsittelyyn ei myöskään merkitsisi tietovuotojen loppua. Sekä teollisuusvakoilua että muita tietovarkauksia oli jo ennen sähköpostia. Väylät arkaluontoisen tiedon varastamiseen eivät lain muutoksella menisi tukkoon. Tietoa voi viedä töistä myös vaikkapa muistitikussa, salkussa tai takin taskussa - ja mikä hankalinta, omassa päässä.