Sor­sas­tus­kau­si alkoi nih­keäs­ti

Liminganlahden perukassa Temmesjoen suulla Eero Keränen, 72, oli ihmeissään. Sunnuntaina kello 16:een mennessä ei ollut näkynyt sorsan sorsaa.

Ruotsalaisten ja Korhosten jahtiporukka taivalsi niityn reunaan asemiin hyvissä ajoin ennen puolta päivää sunnuntaina. Vain hanhet jäivät tulematta. Eero Keränen ei muista yhtä heikkoa sorsastuskauden aloituspäivää Temmesjokisuulta
Ruotsalaisten ja Korhosten jahtiporukka taivalsi niityn reunaan asemiin hyvissä ajoin ennen puolta päivää sunnuntaina. Vain hanhet jäivät tulematta.
Ruotsalaisten ja Korhosten jahtiporukka taivalsi niityn reunaan asemiin hyvissä ajoin ennen puolta päivää sunnuntaina. Vain hanhet jäivät tulematta.
Kuva: Moilanen Jukka-Pekka

Liminganlahden perukassa Temmesjoen suulla Eero Keränen, 72, oli ihmeissään. Sunnuntaina kello 16:een mennessä ei ollut näkynyt sorsan sorsaa.

"Pitkiin aikoihin ei ole ollut täällä näin heikkoa sorsastuskauden avausta. Tämä on sentään 65. kerta, kun olen täällä. Ensimmäisen kerran tulin tänne isävainaani kanssa", Limingassa syntynyt ja nykyisin Kempeleessä asustava Keränen hämmästeli.

"Ilmeisesti kylmä kevät vaikutti niin, että pesimisestä tuli heikko. Jos täällä olisi lintuja, niin eivät nuo sorsastajat vielä tähän aikaan kuskaisi veneitään pois", Keränen vinkkasi ohiajavan maastoauton ja trailerin suuntaan.

"Tietysti voihan se olla niinkin, että kun viime ajat ovat olleet niin lämpimät, niin linnut makaavat vielä merellä. Lauantai-iltana aivan pimeällä tästä kyllä lensi muutama heinäsorsa, mutta ei muuten mitään. Kurkia kyllä olisi", Keränen naurahti.

Lumijoen Selkämatalantien suunnassa metsästettiin hanhia. Olavi, Riku ja Hannu Ruotsalainen olivat tulleet Varpaisjärveltä Pohjois-Savosta hanhistaan kuululle Liminganlahdelle. Mukana olivat myös Raimo ja Tero Korhonen Lapinlahdelta.

Lumijoella oli vieraspaikkakuntalaisille keksitty ikävä yllätys. Kylän isännät olivat metsästysseuroissaan sopineet, ettei ulkopaikkakuntalaisilla ole asiaa hanhijahtiin kylän pelloille. Vieraiden vuoro tulee vasta syyskuun puolivälin jälkeen, kun isännät ovat ensin kytänneet kuukauden parhailla paikoilla.

Niinpä Ruotsalaiset ja Korhoset joutuivat tyytymään laidunmaana palvelleen rantaniityn ympäristöön.

Paikka pölysi kuivuuttaan niin, ettei edes lehmiä ollut enää laiduntamassa. Keskelle aukeaa niittyä oli kyhätty muutamia ampumasuojia, joiden eteen oli aseteltu hanhenkuvia houkutukseksi. Ruotsalaiset ja Korhoset miehittivät laitumen eteläpään.

Kolmen ensimmäisen jahtitunnin aikana hanhien ja muiden lintujen lento kuitenkin katkesi kuin kanalta, vaikka varma tieto kertoi aamulla paikalla olleen 500-1 000 komeaa lintua aterioimassa. Viiden tunnin kyttäämisen jälkeenkin laidun oli hiljainen. Ei edes hanhipilli soinut.

Olavi Ruotsalaiselle metsästyskauden avaus Oulun ympäristössä oli jo 17. Tämän syksyn aikana porukka arvelee käyvänsä Lumijoella puolenkymmentä kertaa elo-syyskuun aikana.

"36. kertaa olen ollut mukana aloituspäivänä ja vain kerran on sattunut sade. Paras keli olisi sellainen pilvinen ja tihkusade, jolloin linnut lentävät matalalla", Olavi Ruotsalainen mietti.

Olavi Ruotsalainen on Lumijoella seitsemättä vuotta. Kymmenen aiempaa vuotta hän kävi Hailuodossa, mutta siellä isännät tekivät vastaavan päätöksen, jolloin vieraspaikkakuntalaisten lupamyynti ainakin hetkellisesti oli romahtanut.

Ruotsalainen arvelee, että sama saattaa käydä ensi vuonna Lumijoella.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä