Johtaja Mauno Rönkkömäki tarjoaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vesistörakenteiden ylläpidon osaamista valtakunnalliseen käyttöön. Ympäristökeskus on valmis toimimaan nykyistä laajemmalla alueella vesistörakenteiden ylläpidon asiantuntijana, peruskorjausprojektien vastuullisena tahona ja jopa luvanhaltijana.
Esityksen taustalla on valtion tuottavuusohjelma, jonka yhteydessä selvitetään mahdollisten yhteistoiminta-alueiden muodostamista. Käytännössä se tarkoittaisi asiantuntija- ja toimeenpanotehtävien keskittämistä tiettyihin ympäristökeskuksiin.
"Tässä on nyt pientä kilpailua Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Suomen ympäristökeskusten välillä siitä, hoitavatko molemmat näitä tehtäviä omilla alueillaan, vai keskitetäänkö tehtäviä joiltakin osin. Jos tehtävät keskitetään Vaasaan, silloin Oulusta loppuvat alan työpaikat", Mauno Rönkkömäki selvittää.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksella on hänen mielestään paras asiantuntijaosaaminen ja kokemus vesistörakenteiden ylläpidosta. Valmiutta tukevat Oulussa olevat yliopisto, ammattikorkeakoulu, insinööritoimistot ja rakennusliikkeet sekä yhteistyö vesivoimayhtiöiden kanssa. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tuottavuus on Rönkkömäen mukaan jopa kolme kertaa parempi kuin Länsi-Suomen ympäristökeskuksella.
"Jos on pakko keskittää, niin silloin meidän mielestä oikea keskuspaikka on Oulu, koska olemme tehokkain ympäristökeskus. Emme ole ottamasta Vaasasta töitä pois, mutta siellä on hoidettu tehtävät paljon tehottomammin. Emme halua joutua Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tuottavuuden parantamisen maksumieheksi."
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ehdottaa myös yhteistoimintasopimuksen tekemistä valtion vesistörakenteiden ylläpidosta vastuullisten tahojen välillä. Yhteistoimintasopimus tarkoittaisi johtaja Mauno Rönkkömäen mukaan sitä, että maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö sekä Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Suomen ympäristökeskukset istuivat pyöreän pöydän ääreen sopimaan keskenään miten asia olisi järkevintä hoitaa.
Selvitysmiehet ovat esittäneet Suomen jakamista kolmeen yhteistoiminta-alueeseen. Pohjoisen yhteistoiminta-alueeseen kuuluisivat Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Kainuun ja Länsi-Suomen ympäristökeskukset. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on puolestaan esittänyt, että aluejako perustuisi vesienhoitolain mukaisiin vesienhoitoalueisiin.
"Se olisi luontevin jako", toteaa Rönkkömäki ja ennakoi, että ainakin alustavia suuntaviivoja yhteistoiminta-alueista saadaan vielä tämän vuoden aikana.