Oulu Lähivakuutus-ryhmän toimitusjohtaja, vakuutusneuvos Harri Kainulainen tutustui tiistaina surullisena, mutta myös ammattimiehen kiinnostuksella Oulun keskustassa myöhään lauantai-iltana tulipalossa pahoin vaurioituneeseen Oulun Energian vanhaan vesivoimalarakennukseen.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön monivuotisen puheenjohtajan ja puolivakinaisen palomiehen kokemuksella Kainulainen määritteli palon nopeasti yhdeksi ennätysvuoden täysin turhista tulipaloista.
Kuivuus, yhteiskunnassa lisääntynyt välinpitämättömyys ja viina, Kainulainen määrittää tänä vuonna jo useita satoja viime vuotta enemmän syttyneitä tulipaloja.
Vakuutusyhtiöiden vuosittain tulipaloista maksama palovahinkojen korvaussumma on vakiintunut Suomessa sadan miljoonan euron tasolle. Kainulainen laskee, että tänä vuonna korvaussumma kasvaa oleellisesti suuremmaksi, mutta kesken vuotta korvausten määrän ennakointi on hänen mukaansa mahdotonta.
Korotuksista
ei vielä puhuta
Leimallista kuluvassa vuodessa on Kainulaisen mukaan myös vakuutusyhtiöiden suurpaloiksi luokittelemien tulipalojen määrän selvä lisääntyminen.
Kaikkein surullisinta Kainulaisen mukaan on palokuolemien määrän kääntymien kasvuun Suomessa. Paloturmia on kirjattu tälle vuodelle kaikkiaan jo yli sata.
Vakuutusneuvos kertoo olevansa aidosti huolissaan suomalaisten lisääntyneestä turma-alttiudesta. Mutta murheena on tietysti myös maksettavien vakuutuskorvausten määrän voimakas lisääntyminen.
Vaikka Suomessa onkin meneillään tulipalojen ennätysvuosi, ei Kainulainen kuitenkaan pidä vielä keskustelua vakuutusmaksujen korottamistarpeesta ajankohtaisena. Vakuutusyhtiökentässä meneillään olevat järjestelyt ja vahinkoyhtiöiden asemien paaluttaminen pitää Kainulaisen mukaan vielä toistaiseksi huolen hintakilpailun säilymisestä.
Suomalainen koti
ei ole turvasatama
Mutta kuluvan vuoden vahinkokehitys pakottaa Kainulaisen mukaan miettimään keinoja suomalaisten arjen turvallisuuden lisäämiseksi. Suomessa yritykset huolehtivat kiitettävästikin riskiensä hallinnasta, kun taas yksittäisten ihmisten välinpitämättömyys henkilökohtaisesta turvallisuudestaan näyttää Kainulaisen mielestä lisääntyneen ja riskikäsitys kaventuneen.
Vaikka suomalaiset voisivat Kainulaisen mielestä turvata omaisuuttaan ja omaa arkea nykyistä tehokkaammin, vakuuttamisen rinnalla tulisi hänen mielestään lisätä myös terveen maalaisjärjen käyttöä.
Omatoiminen varautuminen erilaisiin sattumuksiin on paikallaan, sillä tilastot eivät tue suomalaisten käsitystä omasta kodistaan turvasatamanaan. Suomessa tapahtuu vuosittain 800 000 koti- ja vapaa-ajan tapaturmaa, joissa kuolee noin 2 100 henkilöä, suhteellisesti puolet enemmän kuin muissa Pohjoismaissa..
Kodeissa ja vapaa-aikana tapahtuneilla turmilla olemme samalla viivalla Romanian, Slovenian ja Bulgarian kanssa. Suomalaisia ei arjen riskien ennakoiminen selvästikään kiinnosta, Kainulainen pohtii.