Mielenterveyden ongelmista kärsivän ei ole yleensä helppo ryhtyä harrastamaan liikuntaa. Se kuitenkin kannattaa, sillä fyysisen kunnon kohenemisen ohella myös mieliala alkaa liikkuessa parantua.
Liikunnan myönteisen vaikutuksen on huomannut muun muassa Kuusamon Mielenterveyden tuki ry:n Hyvän mielen palveluaseman toiminnassa mukana oleva Maria Onkamo.
"Kun sai itsensä liikkeelle, kaikki tekeminen on muuttunut jotenkin helpommaksi ja olo selvästi pirteämmäksi", hän tuumi keskiviikkona palveluasemalla järjestetyillä kakkukahveilla.
Juhlaan oli pätevä syy, sillä viikonloppuna pidetyistä Mielenterveyden keskusliiton yleisurheilun SM-kisoista yhdistyksen urheilijat toivat tuhdin palkintosaaliin: pyttyjä tuli kahdeksan, joista kaksi kultaista.
Onkamo oli toinen korkeimmalle pallille nousseista voitettuaan kilometrin kävelyn yli 55-vuotiaiden naisten sarjassa.
"Itse en aikoinaan jaksanut lähteä yhtään liikkeelle, mutta onneksi sisko pakotti kävelemään. Nyt kunnon hoitamisesta on tullut tapa, jota voin suositella kaikille ongelmista kärsiville."
Maria Onkamo liikkuu nykyisin tiiviisti. Tunnin reippaan kävelylenkin hän tekee 3-4 kertaa viikossa. Lisäksi ohjelmassa on vyöjuoksua ja allasjumppaa viikoittain.
Yhdistyksen toiminnanohjaaja Kaija Polon mukaan tutkittua tietoa liikunnan vaikutuksista mielenterveyteen ei ole. Kokemukset esimerkiksi juuri Kuusamossa ovat kuitenkin kauttaaltaan myönteisiä.
"Elämänmyönteisyys lisääntyy, asiat alkavat tuntua positiivisimmilta ja ilmekin liikkujalla muuttuu iloisemmaksi", Polo listaa havaintojaan.
"Tämä näkyy toiminnassamme siten, että liikunnan lisääntymisen kautta myös yleinen harrastuneisuus on kasvanut."
Kun mielenterveyskuntoutujat pääsevät purkamaan patoutumia ja laukaisemaan stressiä liikunnalla, se heijastuu heidän hoidon tarpeeseensakin. Tämä on käynyt Polon mukaan selville monissa hoitolaitoksissa, joissa liikuntaa käytetään tehokkaana terapian välineenä.
"On todettu, että liikuntaa säännöllisesti harrastavalla hoitojaksot lyhenevät ja myös lääkehoidon tarve vähenee."
Liikunnan edistämiseksi Kuusamon yhdistyksessä on alettu järjestää vertaistoimintaa, johon on koulutettu kaksi liikuntavastaavaa. He vetävät muun muassa kävelyretkiä säännöllisesti.
Myös kaupungin järjestämään toimintaan osallistutaan esimerkiksi lentopalloa ja sählyä pelaamalla, joskin monelle kynnys lähteä siihen on liian korkea.
Innostus liikuntaan on joka tapauksessa kasvanut, mikä näkyi myös Joensuussa pidettyjen kisojen osallistujamäärässä: mittelöissä oli mukana Kuusamosta 15 urheilijaa, puolet edellisvuotta enemmän.
Mestaruuksia tavoitteli 130 urheilijaa eri yhdistyksistä, joiden joukossa Kuusamo sijoittui alustavien tietojen mukaan aivan terävimpään kärkeen kokonaiskilvassa. Polo uskoo, että hieno saavutus on omiaan lisäämään liikunnan harrastusta yhdistyksessä.