Kolmetoista vuotta koko valtakunnan puhelinlääkärinä ovat opettaneet Pirkko Hyrynkangas-Järvenpäälle, että potilaan ja lääkärin ei aina ole välttämätöntä kohdata kasvokkain. Neuvonta ja arviointi sujuvat nopeasti ja vaivattomasti myös puhelimella. Tarvittaessa potilas ohjataan tarkempia selvityksiä ja hoitoa varten päivystävälle lääkärille tai ajanvaraukseen.
Puhelinneuvonnalla on pitkät perinteet muun muassa Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Uudessa Seelannissa. Se täydentää terveydenhuollon palveluja, vähentää ruuhkaa päivystys- ja ajanvarausvastaanotoilla ja tuottaa suuria kustannussäästöjä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan säästöt ovat jopa 10-12 prosentin luokkaa.
Puhelinneuvonta on Suomessa nyt entistäkin ajankohtaisempi, kun hoitotakuu tulee voimaan ensi vuoden maaliskuussa. Kunnilla on silloin lakisääteinen velvollisuus huolehtia siitä, että potilaat pääsevät säädetyn ajan puitteissa tilanteen arviointiin ja hoitoon.
Pirkko Hyrynkangas-Järvenpää muistuttaa, että hoitotakuulla tarkoitetaan terveydenhuollon asiantuntijan tekemää arviota hoidon tarpeellisuudesta ja kiireellisyydestä. Perusterveydenhuollossa tämän arvion voi tehdä puhelinneuvontaan koulutettu lääkäri tai hoitaja.
Soittajista
valtaosa naisia
Pirkko Hyrynkangas-Järvenpään arviot puhelinneuvonnan toimivuudesta ja eduista eivät perustu pelkästään hänen pitkäaikaisiin kokemuksiinsa. Hän on myös tutkinut neuvontaa vuonna 2000 julkaisemassaan väitöskirjassa ja kehittänyt puhelinneuvonnan mallin perusterveydenhuoltoon.
Väitöskirjan aineistona oli lähes 9 000 potilaspuhelua, jotka soitettiin Pirkko Hyrynkangas-Järvenpään työvuorojen aikana hänen valtakunnalliseen ja henkilökohtaiseen puhelinlääkärinumeroonsa vuosina 1995-1997.
Neuvojen kysyjistä valtaosa oli työikäisiä ja nuoria aikuisia. Tyypillinen puhelinlääkärin potilas on nuorehko tai keski-ikäinen nainen. "Puhelinlääkäriltä kysytään kysytään hyvin tavallisia asioita. Kirjo on tavattoman laaja."
Pirkko Hyrynkangas-Järvenpää kertoo viihtyvänsä työssään. Puhelimen pirinä ei käy hermoille edes vapaa-aikana, vaikka hän on vuosien mittaan vastannut kymmeniin tuhansiin soittoihin.
Töihin kätevästi
mukavasti matkalla
"Tämä työ on loistavaa siinäkin mielessä, ettei se ole sidottu paikkaan. Voin vastata puhelimeen missä tahansa", Hyrynkangas-Järvenpää kertoo.
Perheellä on kaksi kotia, toinen Hailuodossa ja toinen Helsingissä. Työ kulkee puhelinlääkärin mukana sinne, missä hän milloinkin sattuu olemaan. Virallinen osoite on parin vuoden ajan ollut Hailuodossa, jossa perhe asuu toimitusjohtaja Juhani Järvenpään isoisän perua olevassa idyllisessä vanhassa maalaistalossa.
"Tämä on meidän työleirimme", Pirkko Hyrynkangas-Järvenpää nauraa. Hän harrastaa muun muassa klassista musiikkia ja puutarhanhoitoa. "Ritarinkannukset ovat täydessä kukassa, mutta kasvimaa odottaa kitkijää."
Perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi Helsingissä oikeustieteitä opiskeleva 21-vuotias Joonas sekä määrätietoinen, mutta laiskanpuoleinen karkeakarvainen basset.
Yleislääkäri aina
hoitajan taustatukena
Pirkko Hyrynkangas-Järvenpäätä työllistävät nyt vuodenvaihteessa perustetun yrityksen toimitusjohtajan tehtävät. Doctor Advice on kokeneiden yleislääkäreiden muodostama rengas, joka tuottaa neuvontapalveluja kunnalliseen terveydenhuoltoon.
Hoitotakuun tulo tietää sitä, että kunnat joutuvat järjestämään terveyskeskuksiin ammattitaitoisen puhelinneuvonnan, Kysymys ei ole pelkästä puhelimeen vastaamisesta ja palveluista tiedottamisesta, vaan ammattitaitoisesti toteutetusta terveysneuvonnasta ja ohjauksesta, jossa kaikki potilaspuhelut ja niihin liittyvät tiedot talletetaan ja tarvittaessa opastetaan soittajat eteenpäin.
Viimeksi kuluneen vuoden Pirkko Hyrynkangas-Järvenpää on toiminut kuntien puhelinneuvonnan konsulttina ja kouluttajana. Perusterveydenhuollossa ei vielä ole toteutettu pilottikokeilua ammattihenkilökunnan antaman puhelinneuvonnan tuottamista kustannussäästöistä.
"Perusterveydenhuollon asiakaskontakteista puolet on puhelinkontakteja. Suurin osa soitoista on terveysongelmiin ja sairauksiin liittyviä neuvonpyyntöjä. Palvelujen järjestämisen ja kustannussäästöjen kannalta on keskeisen tärkeää osata erottaa, ketkä soittajista on ohjattava päivystysvastaanotolle tai ajanvaraukseen ja ketkä tulevat autetuiksi puhelimessa annetuilla neuvoilla."
Hyrynkangas-Järvenpää korostaa, että vaikka puhelinneuvonnassa vastaisi sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja, takana täytyy olla kokenut yleislääkäri. "Se on ehdoton välttämättömyys."
Psykologinen silta
potilaan ja lääkärin välillä
Pirkko Hyrynkangas-Järvenpää työskenteli kymmenkunta vuotta yleislääkärinä ennen ryhtymistään puhelinlääkäriksi vuonna 1991.
"Asuin silloin Turussa, jossa Kela testasi omalääkärijärjestelmää 16 lääkäriasemalla. Huomasin, kuinka tavattoman paljon puhelinneuvonnasta oli hyötyä, kun potilaat ja väestöpohja olivat tuttuja. Kun valtakunnallinen puhelinlääkäripalvelu käynnistyi, läksin mukaan."
Perusterveydenhuollon palveluja korvaava ja kustannuksia säästävä toiminta tukee potilasta myös itsehoitoon. "Se muodostaa psykologisen sillan potilaan ja lääkärin välille. Pohjois-Suomessa, jossa etäisyydet ovat pitkiä, on ratkaisevan tärkeää ohjata potilaat oikeana ajankohtana vastaanotolle."
Puhelinneuvontaan liittyy myös rajoituksia. Joidenkin potilaiden on vaikea ilmaista itseään puhelimessa. Pirkko Hyrynkangas-Järvenpään väitöstutkimuksen mukaan tällaisia potilaita on noin kuusi prosenttia. Työ vaatii myös lääkäriltä sanallista ilmaisukykyä.
"Oman haasteensa muodostaa se, että potilaat ovat nykyisin erittäin valveutuneita, he surffailevat netissä ja käyttävät samoja tietokantoja kuin lääkärit. "
Tukenaan Pirkko Hyrynkangas-Järvenpäällä on lääkärin käsikirjat ja muu alan tietokirjallisuus, joka kulkee matkoilla mukana kannettavalla tietokoneella. "Kaikenlaisiin kysymyksiin on varauduttava.Yksi voi kysyä flunssasta ja seuraava MS-taudin uusista lääkehoidoista. Voin tarvittaessa pyytää potilasta soittamaan uudelleen muutaman tunnin päästä tai seuraavana päivänä. Asiat voidaan aina selvittää."
Pirkko Hyrynkangas-Järvenpään mukaan puhelinlääkärin ei ole hyvä menettää kokonaan kontaktiaan lääkärin normaaliin vastaanottotyöhön. "Mutta yhtä aikaa ei voi tehdä molempia. Ei voi hoitaa potilaita vastaanotolla ja hypätä välillä neuvomaan puhelimessa."
