Kalojen BKD-munuaistaudin takia tyhjennetty Hakasuon kalanviljelylaitos vapautui loppuviikolla kokonaan karanteenista. Eläinlääkäri tarkasti laitoksen torstaina ja poisti myös ulkoaltaista toimintaa rajoittavat määräykset.
"Laitos säilyy edelleen tarkkailussa eli näytteitä täältä otetaan tiheään", laitoksen tuotantopäällikkö Risto Kannel kertoo.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen omistaman Kainuun kalantutkimus- ja kalanviljelylaitoksen desinfiointi on kestänyt vuoden päivät. Hakasuon laitoksen emokalat ja poikaset hävitettiin täysin viime vuoden kesänä.
Talven aikana puhdistettiin laitoksen rakennukset, hautomo ja poikashalli. Tämän kesän aikana desinfioitiin laitoksen sata ulkoallasta.
Kallis puhdistusoperaatio käynnistyi Paltamossa viime kesänä, kun yhdestä harjusparvesta löytyi bakteeriperäinen kalojen munuaistauti. Tuotantopäällikkö Risto Kannel laskee, että pelkästään emokalojen ja laitospoikasten tuhoamisesta aiheutuva saantohävikki oli kaksi miljoonaa euroa. Hävitettyjen kalojen liha-arvo oli noin 400 000 euroa.
Hakasuon kalanviljelylaitos on ensimmäinen emokalahautomo Suomessa, joka on pitänyt tyhjentää kalojen bakteeriperäisen munuaistaudin vuoksi.
BKD tarttuu herkästi lohikaloihin ja tappaa jopa puolet sairastuttamastaan lohi- tai nieriäpopulaatiosta. Ihmiseen BKD ei voi tarttua.
Mätituotanto palautuu hitaasti
Hakasuon laitoksen toiminta normalisoituu hiljalleen. Risto Kannel kertoo, että poikastuotanto saadaan nostettua tyhjennystä edeltävälle tasolle parissa vuodessa, mutta emokalojen menetys on hankalammin korvattavissa.
"Kestää kahdeksan vuotta, ennen kuin laitos kykenee täyteen tuotantoon", Kannel arvelee.
Emokalojen lajimäärää tullaan vähentämään Hakasuolla. Risto Kannel sanoo, ettei päätöksiä emokalojen lajimäärästä ole vielä tehty. Laitoksen altaissa tulee kasvamaan ainakin kuhaa ja plaktonsiikaa.
Laitos kasvattaa kuhanpoikasia myös luonnonvesialtaissa mm. Paltamossa ja Kuhmossa. Näiden toiminta jatkui normaalisti Hakasuon laitoksen puhdistuksen ajan. Altaat tuottavat lähes puoli miljoonaa kuhanpoikasta vuodessa.
Lohenpoikasia perämereen
Kainuun kalantutkimus- ja vesiviljelylaitos Hakasuolla kasvattaa merilohen ja meritaimenen poikasia Pyhä-, Kiiminki-, Simo- ja Kuivajokeen. Lisäksi laitokselta lähtee järvitaimenen poikasia lähinnä Oulujoen vesistöalueelle.
Poikastuotannon määrän odotetaan vakiintuvan jo parin vuoden päästä reiluun 30 000 kiloon vuodessa.
Poikasia ostavat ovat vesialueiden omistajat ja kalatalousviranomaiset. Voimakas satsaus kuhan kasvatukseen näkyy kohonneina kuhasaaliina Kainuun vesillä.
Munuaistaudin aiheuttama kolo laitoksen taloudessa ei uhkaa Hakasuon kalanviljelylaitoksen tulevaisuutta. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun suuren emokalalaitoksen kaikki lohikalat jouduttiin tappamaan ja laitos puhdistamaan.
"Viikko munuaistautitapauksen ilmenemisen jälkeen RKTL:n johto vakuutti, että laitoksen toiminta tulee jatkumaan desinfioinnin jälkeen", Risto Kannel muistelee.
Hakasuolla työskentelee yhdeksän vakinaista työntekijää. Heistä kolme keskittyy kokonaan laitoksen kalantutkimukseen. Lisäksi laitos työllistää sesonkiluonteisesti väkeä kahden henkilötyövuoden verran.