Lo­ke­roi­ma­ton tyyli

Kuvataiteilija Aurora Reinhard löytää uusia näkökulmia niin sukupuoliin kuin hylättyihin huviloihinkin.

Kuvataiteilija Aurora Reinhard kiinnostui 2000-luvun alussa Laajasalon ränsistyneistä huviloista. "Hylätty alue oli niin outo keskellä kaupunkia, että syntyi pakkomielle kuvata sitä." Kruunuvuoren unohdetuista huviloista syntyi kirja ja näyttely.
Kuvataiteilija Aurora Reinhard kiinnostui 2000-luvun alussa Laajasalon ränsistyneistä huviloista. "Hylätty alue oli niin outo keskellä kaupunkia, että syntyi pakkomielle kuvata sitä." Kruunuvuoren unohdetuista huviloista syntyi kirja ja näyttely.

Vinokino-elokuvafestivaali
Oulun kulttuuritalo Valveella 4.-8.11.
Minna Torppa & Aurora Reinhard:
Kruunuvuori - unohdettujen huviloiden tarina -kirja kaupoissa nyt ja
näyttely Helsingin Korjaamon
galleriassa 22.11. asti.
Reinhardin töitä esillä valokuvagalleria Hippolytessä 6.-29.11. sekä Helsingin kaupunginmuseon Finlandia 200
-näyttelyssä 13.11. lähtien.

Kuvataiteilija Aurora Reinhard löytää uusia näkökulmia niin sukupuoliin kuin hylättyihin huviloihinkin.

Arkiympäristön pornoistumisesta huolimatta Aurora Reinhard on ravistellut shokeeraavilla kuvillaan aina, kun hän on ripustanut näyttelyn. Usein hänen kuvistaan löytyy kuitenkin itseironiaa, joka vakavilta julistajilta puuttuu.

Visuaalisen kulttuurin tutkija Annamari Vänskä on lokeroinut Reinhardin romanttiseksi valistajaksi, mutta laaja-alaista taiteilijaa on vaikea luokitella. Reinhard tunnetaan seksuaalisuutta käsittelevistä teoksistaan, mutta dokumentaarinen Kruunuvuori-projekti antaa aivan toisen kuvan.

Joka tapauksessa hän on ehdottomasti sitä mieltä, että teosten tulee herättää ajatuksia ja tunteita.

"Sellaiset työt ovat tosi masentavia, jotka eivät herätä mitään.

"Sellaisia töitä saattaa nähdä julkisissa tiloissa. Ne ovat esillä, koska taidetta pitää olla ja sitä pitää tukea. Julkisten töiden tulee olla sellaisia, etteivät ne ärsytä ketään. Tuloksena on täydellinen kompromissi."

Reinhard vaatii taiteelta wauta.

Reinhard peri taiteilijuutensa äidiltään. "Ei tuntunut olevan muita vaihtoehtoja."

Kuvataidelukion jälkeen kutsui Kuvataideakatemia. Hän on tehnyt videotaidetta ja kolmiulotteisia teoksia, mutta omimmakseen Reinhard kokee valokuvauksen.

"Teen kaikkea, mikä on tarpeellista. Tietty toteutustapa valikoituu idean mukaan."

Hankkimiaan taitoja Reinhard käyttää stereotypioiden kyseenalaistamiseen. Omasta mielestään hänellä ei ole agendaa, jolle hakisi huomiota. Reinhardia vain kiinnostavat tietyt asiat, kuten sukupuoli-identiteetti, jota hän on käsitellyt esimerkiksi Poikatyttö- ja Female-videoteoksissaan.

"Täällä pitää olla mahdollisimman normaali. Ryhmään on helpompi kuulua kuin olla sen ulkopuolella. On surullista, kuinka vaikeaa on olla erilainen."

Taiteilija nostaa esiin transsukupuoliset ihmiset, jotka kokevat syntyneensä väärään sukupuoleen.

"Asian kanssa voi nykyään tulla kaapista ulos, mutta kun olet tarpeeksi kauan elänyt uudessa sukupuolessasi, niin eihän kukaan tiedä historiaasi. Eikä tarvitse tietää, mutta sitä ei myöskään haluta kenenkään tietävän. Niin on helpompi elää tässä yhteiskunnassa."

Lesbo- ja homoelokuvafestivaalin Vinokinon ohjelmistoon kuuluu kaksi Reinhardin kokeellista lyhytelokuvaa. Tiger Tom Singing -työn nimihenkilö ei ole halunnut viedä sukupuolenvaihdosprosessiaan loppuun asti.

"Hän näkee itsensä omanlaisenaan. Hän ei esimerkiksi halunnut poistattaa rintojaan."

Tiger Tom laulaa ja yleisö palvoo. Hetki on autenttinen, merkityksellinen ja koskettava: joillekin toisenlainen sukupuolisuus voi olla täysin luonnollista.

"Ei ole vain maskuliinista ja feminiinistä", Reinhard lisää.

Paitsi virallisissa lomakkeissa, joissa pitää rastittaa, onko vastaaja mies vai nainen.

"Jos jotakin ei voi määrittää tiettyyn lokeroon, niin sitä on vaikea hahmottaa", sanoo Reinhard.

Hän pitää itseään pragmaatikkona, mutta pyrkii yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen taiteensa kautta.

"En ole sellainen ihminen, jota kiinnostaisi mennä politiikkaan."

Reinhard ei nimeä esikuviaan, mutta hän pitää erityisesti Marilyn Minterin provokatiivisista maalauksista, joissa käsitellään naiseutta. Reinhardin varhaistöissä veri valui nuoren naisen naamalla ja räjähtävä penis työntyi rinnasta.

"En ainakaan myönnä, että olisin halunnut herättää pahennusta. Ehkä näin jälkikäteen muuttaisin tytön iloista ilmettä."

Reinhard pitää pienen tauon, kunnes jatkaa: "Tai en sittenkään muuttaisi mitään."

Kyseisessä Teemu Mäelle omistetussa omakuvassa poseerasi Reinhard itse. Sen sijaan tuore White Lashes -omakuva näyttää vain pimeydestä katsovat naisen silmät.

Ilmoita asiavirheestä