Puiden ja muun kasvillisuuden arvon määrittelyyn kaupunkitaajamissa saadaan selkeämmät säännöt ensi vuoden alussa.
Viherympäristöliitto on rukkaamassa vuodesta 1983 käytössä ollutta säännöstöä uusiksi. Uudessa ohjeistuksessa on otettu mallia Keski-Euroopasta, jossa suojeltujen tai muuten tärkeäksi määriteltyjen puiden vioittamisesta seuraa usein kova sakkorangaistus.
Suomessa sanktiot ovat vaihdelleet suuresti tapauksissa, joissa esimerkiksi rakennusurakan yhteydessä vioitetaan puustoa. Tilanne johtuu arvon määrittelyssä käytetystä turhan monimutkaisesta laskutavasta.
Kaupunkitaajamien kasvillisuuden arvon määrityksessä noudatetaan samantyyppistä laskutapaa kuin Hollannissa.
Asia on nyt liikennevahinkolautakunnan käsittelyssä, sillä uuteen ohjeistukseen halutaan entistä tiiviimmin mukaan myös vakuutusyhtiöt.
Ohjeistuksella halutaan kiinnittää huomioita erityisesti ei-suojeltujen puiden arvoon.
"Kun vaurioittaa suojeltuja puita, tietää että siitä on seuraamuksia. Kuka tietää, että tavallinen katupuu saattaa maksaa tuhansia euroja", hoksauttaa Viherympäristöliiton toimitusjohtaja Pekka Leskinen.
Puun arvon määrittelyssä otetaan huomioon puun hankintahinta, mutta myös kustannukset kasvuvaiheen ajalta.
"On aina kallista, jos katupuu tuhotaan. Vaikka puu olisi matkansa päässä, niin aika kova hintalappu siihen kirjoitetaan. Jokainen jäljellä oleva vuosi voi olla tärkeä kaupunkikuvallisesti", Leskinen sanoo.
Oulun kaupungin maisema-arkkitehdin Liisa Kääriä-Fischerin mukaan vahingonkorvauksen pitäisi koskea muitakin kuin vain suojelumerkinnällä varustettuja puita.
"Meillä on Oulussa paljon jalopuita, joiden arvoa tarkastellaan rakentamisen yhteydessä ja puntaroidaan, voisiko ne säilyttää."
Arvopuiksi Oulussa luetaan lehmukset, vaahterat ja kaupungin muutamat tammet sekä Kasarmintien varressa olevat jalavat.
Oulun seitsemän suojeltua puuta on määritelty luonnonsuojelullisesti arvokkaiksi. Ne ovat vanhoja kuusia tai mäntyjä. Luonnonmuistomerkin turmeleminen tai vahingoittaminen on selkeästi kielletty.
"Kaavassa suojellut puut ovat eri asia kuin luonnonmuistomerkit. Niillä on kaupunkikuvallisesti erilaiset kriteerit. Kaavaan merkitään paljon sellaista, jota ei välttämättä suojella", kertoo ympäristönsuojelusuunnittelija Marketta Karhu.
Karhu arvelee, että ihmiset eivät tieten tahtoen vahingoita suojeltuja puita. Luonnonvoimille taas ei mahda mitään: myrsky katkaisi taannoin Hietasaaressa sijaitsevan Johteenhovin männyn toisen haaran.