Matkapuhelin nakersi yleistyessään rannekellon asemaa ajannäyttäjänä, mutta kello on kovaa kyytiä valtaamassa paikkaansa takaisin. Toimitusjohtaja Tuula Naviasata vuotta täyttävästä Suomen kelloseppäliitosta kertoo, että kännykät ovat tosin jonkin verran hiljentäneet herätyskellokauppaa.
"Kello on tullut uuteen arvoon. On muotia käyttää kelloa. Se toimii niin asusteena kuin ajannäyttäjänä kännykän rinnalla", Navia toteaa.
Suomalaisella on nykyisin keskimäärin 1,7 aikarautaa, mutta kelloseppäliiton tavoitteena on saada jokaisen kansalaisen ranteeseen kolme kelloa.
"Töihin soveltuva arkikello, harrastuskello ja juhlakello", Navia täsmentää.
Kello- ja jalometallialan vuotuinen myynti on pari sataa miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kello- ja jalometallitukkukauppiaiden myynti kehittyi melkein 19 prosenttia.
"Ihan hyvään suuntaan ollaan menossa. Varsinkin kellojen osuus on kahden viimeisen vuoden aikana noussut huomattavasti. Viime vuonna myynti nousi noin seitsemän prosenttia", kelloseppäliiton Tuula Navia sanoo.
Hän ei kuitenkaan pidä kellokauppaa kovin suhdanneherkkänä alana.
Design-kelloilla
kysyntää
Tämän päivän kuluttajat eivät pidä kelloa pelkkänä ajannäyttäjänä, vaan se nähdään osaksi asustusta.
Merkkikellojen menekki leimaa voimakkaasti tämän päivän kellokauppaa. Arvokelloja ostetaan paljon niin sanotuiksi statussymboleiksi. Niiden osuus myynnistä on noussut, samoin kuin kelloalan keskioston hinta.
"Mekaaniset kellot ovat tulleet takaisin. Niitä kaivetaan nyt laatikoiden kätköistä, korjataan ja annetaan nuorille", Navia kertoo.
Varsinainen kelloteollisuus on Suomesta loppunut, mutta kotimaisella kellolla menee siitä huolimatta hyvin. Tästä on kiittäminen huippukelloseppiä, kuten Kari Voutilaista ja Stepan Sarpanevaa, jotka tekevät laatukelloja pieniä sarjoja.
"Niiden markkinat ovat koko ajan parantuneet", Navia iloitsee.
Monet kellosepät tekevät työtä alihankintana useille kello- ja kulta-alan liikkeille.
"Osa on yrittäjinä, osa on liikkeissä korjaavina kelloseppinä tai myyjinä ja osa tekee työtä omissa pajoissaan."
E. A. Lahti on
Oulun pitkäaikaisin
Oulun vanhin kellosepänliike on Pakkahuoneenkadulla Puistolan talossa sijaitseva E. A. Lahti Oy. Liikettä on pyörittänyt vuodesta 1988 Liisa Kangas, joka on talossa kolmannen polven yrittäjänä. Hänen isoisänsä perusti kellosepänliikkeen alun perin 87 vuotta sitten, jolloin toiminta lähti liikkeelle kellaritiloista Oulun Kakaravaarassa. Isoisän kuoltua kelloliikettä pyöritti Kankaan isoäiti ja sitten hänen isänsä.
Liike on viiden vanhimman edelleen toimivan oululaisyrityksen joukossa. Vielä pitempään ovat olleet palvelleet ainakin Katri Antell ja Hammarin sähkö.
Kangas kertoo, että tällä hetkellä kellot käyvät paremmin kaupaksi kuin viitisen vuotta sitten.
"Mallit ja trendit vaihtuvat nopeasti. Kellomuoti tulee Euroopasta, Italian ja Espanjan nuorisolta", hän sanoo.
Vaikka asiakkaiden laatutietoisuus on lisääntynyt ja tuhansien eurojen kultarannekkeisia kellojakin myydään, edullinen hinta on ratkaisevin oululaisten ostokriteeri. Kankaan mielestä nykyään kellot ovat pääasiassa laadukkaita, joten halvallakin saa hyviä kelloja.
Digitaalikelloja ostetaan lähinnä urheilukäyttöön, sillä sykemittarit ovat syrjäyttäneet niiden kysynnän.
"Taskukellokaan ei ole mikään hittituote, mutta niitä menee koko ajan, lähinnä merkkipäivälahjoiksi", Kangas toteaa.
