Maarit Le­po­mäen mi­ta­li­sau­ma ka­riu­tui vir­hei­siin

Yksi rikottu kiekko enemmän olisi taannut Maarit Lepomäelle mahdollisuuden uusia paikasta skeetin olympiafinaalissa Ateenassa. Lepomäki paukutti peruskilpailussa tuloksen 67 ja päätyi jaetulle yhdeksännelle tilalle. Vaikka sijoitus oli urheilijalle pettymys, Suomen joukkueen kokonaiskuvassa se oli tähän asti parasta Ateenassa.

Mitalisuosikiksi ennakoidun Lepomäen kohtaloksi koituivat kolme virhettä yksittäiskiekkojen pudottamisessa. Skeetissä kiekkoja lennätetään ampujien tähdättäväksi yhden tai kahden kiekon erissä vasemmalta tai oikealta, ja kaksoiskiekoissa pummit ovat helpoimmin ymmärrettävissä.

- Yksittäiskiekkojen missaamiset olivat munauksia, Lepomäki vahvisti.

Porilainen on ampumatyyliltään hidas, ja olympialaisten tuoma ylimääräinen jännitys hidasti liikkeitä vielä entisestään.

- En uskaltanut käydä päälle kiekkoon, Lepomäki tuumasi.

Naisten skeetin olympiakilpailu oli todellinen eliitin taistelu, sillä mukaan kelpuutettiin vain 12 ampujaa. Jo olympiaedustuksen saavuttamalla Lepomäki täytti siis kevyesti Olympiakomitean valintakriteerit, pääsyn 16 parhaan joukkoon.

Lepomäki arveli pystyneensä keskittymään kisan aikana hyvin eikä oloissakaan ollut moittimista. Päivän kunto ei kuitenkaan riittänyt yhdeksättä sijaa pidemmälle. Samaan tulokseen jäi Sydneyssä hopeaa ampunut Venäjän Svetlana Demina.

Olympiakullan vei neljän vuoden takainen pronssimitalisti, Unkarin Diana Igaly. Hän kuorrutti 72 kiekon peruskilpailunsa täydellisellä 25 kiekon finaalilla. Hopeauusinnassa olympiavoittoa puolustanut Azerbaidzhanin Zemfira Meftahetdinova nöyrtyi Kiinan 22-vuotiaalle Ning Weille jo ensimmäisellä kiekolla.



Asesopimus takaa uran jatkon



Naisten skeet on ollut olympialaji kaksissa kisoissa, ja kummallakin kerralla Lepomäki on hankkinut Suomelle maapaikan ja päässyt käyttämään sen itse. Neljä vuotta sitten hän oli 11:s eikä sija juuri kohentunut nytkään, kun yhdeksännen tilan jakoi kolme ampujaa. Jatkaako 47-vuotias Lepomäki sitten Pekingiin?

- Sitä on turha ajatella. Olen päättänyt jatkaa kaksi vuotta, kun minulla on siihen asti asesopimus. Minulla on loistava ase, enkä olisi pystynyt sellaista itse ostamaan, Lepomäki kuvasi 7 000 euroa maksavaa työkaluaan.

Taloudellista apua on ollut myös opetusministeriön myöntämästä urheilija-apurahan puolikkaasta. Nyt omaa rahaa on jäänyt säästöön, kun apurahalla on voinut maksaa kilpailumatkojen ruokailuja ja lajin nielemiä patruunakuluja.

Kolme Euroopan mestaruutta voittanut Lepomäki ei ole vielä saavuttanut urallaan MM- tai olympiamitalia. Haulikkolajeissa maailmanmestaruuksista ammutaan joka vuosi, ja Lepomäkeä polttelee ajatus yltää vielä MM-tasollakin kunnon tulokseen.

- Vielä tekisi mieli näyttää MM-kisoissa. Sen jälkeen lajiin saattaa jo löytyä nuoria, Lepomäki sanoi ja nimesi Maarit Heinosen seuraajakseen.

Ennen urheilullisten tavoitteiden asettamista tuleviin kausiin Lepomäki kilpailee syyskuun lopussa maailmancupin finaalissa Slovenian Mariborissa. Sitä ennen on aika taas keskittyä työelämään, josta Lepomäki on ollut urheilun takia pois vain normaalien loma-aikojen verran.

- Lähden lauantaina kotiin ja menen maanantaina töihin, kuparitehtaalla tuotannon suunnittelijana toimiva Lepomäki kuvasi pienen lajin urheilijan arkea.