Öljyn hinta ku­ris­taa il­ma­voi­mia

Ilma väreilee suihkumoottorin jättövirtauksessa, kun Lapin Lennoston Hawk-harjoitushävittäjä rullaa Oulunsalon kentällä huoltohalliin ilmataisteluharjoituksen jälkeen. Apumekaanikot ja huoltomiehet auttavat ohjaajat ulos ja vetävät polttoaineletkun koneen luo.

Ilma väreilee suihkumoottorin jättövirtauksessa, kun Lapin Lennoston Hawk-harjoitushävittäjä rullaa Oulunsalon kentällä huoltohalliin ilmataisteluharjoituksen jälkeen. Apumekaanikot ja huoltomiehet auttavat ohjaajat ulos ja vetävät polttoaineletkun koneen luo. Satoja litroja kallista lentopetrolia virtaa tankkeihin, ja pian lentokadetit kouluttajineen nousevat uudelle harjoituskierrokselle.

Öljyn jatkuva hinnannousu saattaa johtaa siihen, että vielä tänään Oulunsalosta taivaalle jylisevät ilmavoimien harjoituskoneet saattavat tulevaisuudessa kyhjöttää kentillä entistä enemmän. Maailmanmarkkinoilla liikkuvan raakaöljyn hinta heijastuu suoraan ilmavoimien polttoainekustannuksiin.

Tällä hetkellä öljyn hintaa kampeavat ylöspäin Lähi-Idän ja Irakin epävarma tilanne. Viimeksi hintaa nostivat Venezuelan sisäpoliittiset jännitteet. Viime päivinä tynnyrillisen hinta on pysynyt sitkeästi yli 45 dollarissa.

Toisaalta euron vahvuus on jonkin verran pehmentänyt nousua, koska lentopetroli hinnoitellaan dollareissa.



Polttoainerahoista väännetty ennenkin


Ilmavoimien esikuntapäällikön, prikaatikenraali Pekka Tuunasen mukaan ilmavoimissa on seurattu huolestuneena öljyn hinnan kipuamista uusiin ennätyksiin. Budjettisuunnitelmissa lentopetrolin hinta on arvioitu selvästi nykyistä edullisemmaksi.

"Kyllä raakaöljyn kallistuminen on suuri uhka. Meillä on kuitenkin tällä hetkellä kohtuulliset kerosiinivarastot hankittuna enkä usko, että tämä vuosi on vielä mitenkään ongelmallinen."

Lentämiseen ei siten ole toistaiseksi näkyvissä rajoituksia. Jos niihin kuitenkin jouduttaisiin, alkavat Tuunasen mukaan sekä koulutettavien että valmiudessa olevien ohjaajien taidot rapistua.

Ilmavoimat on saanut aika ajoin kamppailla polttoainekustannusten kanssa. Rahoitusvaje on lopulta saatu katettu joko puolustusvoimien sisäisillä rahansiirroilla tai lisäbudjetilla. Viimeksi polttoainerahoista väännettiin vuosien 2000-2001 vaihteessa.

Prikaatikenraali Tuunasen mukaan kerosiinin oston ajoittaminen kysyy melkoista taitoa. "Toivomme tietysti, että onnistuisimme ajoittamaan varastotäydennykset laskeviin hintoihin."

Sotilaslentäjät kuluttavat vuodessa noin 50 miljoonaa litraa kerosiinia, jonka hinta haukkaa suuren osan ilmavoimien budjetista.

Ilmoita asiavirheestä