Jopa kuusi prosenttia synnyttävistä naisista eli runsaat 3 400 naista kärsii vuosittain synnytyspelosta. Pelko aiheuttaa painajaisia ja keskittymisvaikeuksia sekä lisää käyntejä neuvolassa ja synnytyssairaalan päivystyksessä.
Voimakas synnytyspelko altistaa äidin myös komplikaatioille sekä haittaa raskauden ja synnytyksen kulkua. Vuosittain synnyttää runsaat 57 000 naista.
Nykyisin synnytyspelko tunnistetaan jo neuvolassa. Neuvolat ohjaavat äidin sairaalan pelkopoliklinikalle, joita on Suomessa parikymmentä. Poliklinikalla ihmisillä on aikaa pelkotilojen selvittelyyn ja äidin kuunteluun. Lopputuloksena kaksi kolmasosaa äideistä saa avun ja päätyy sektion sijasta normaaliin alatiesynnytykseen.
Erikoislääkäri Päivi Kivelä Vaasan keskussairaalasta kertoo, että synnyttäjät tulevat usein ensimmäiseen tapaamiseen tiukan sektiovaatimuksen kanssa. Toivomuksena on, että äidit tulisivat enemmän hakemaan apua kuin varmaa tietoa sektiopäivästä.
"Hyväksy epävarmuus"
Kivelän mukaan leikkauksen riskejä äidille ja lapselle on vaikea konkretisoida, jos äiti ei halua ottaa tietoa vastaan. Hän neuvookin odottavia äitejä vain hyväksymään odotukseen liittyvän epävarmuuden.
- Et tiedä, kestätkö synnytyksen, meneekö synnytys hyvin, onko lapsi terve, Kivelä kuvaa äidin päässä pyörivää kysymysryöppyä.
Psykologi Riikka Toivasen mukaan synnytyspelko johtuu pakonomaisesta tarpeesta hallita ulkoista maailmaa. Vastaanotolla pelolle haetaan syitä muun muassa elämäntilanteesta.
Kivelän mielestä pelkoa on lisännyt ennen kaikkea ympäröivän yhteiskunnan muutos. Sektiotoiveella halutaan siirtää vastuu tapahtumista muille.
- Meidän sukupolvemme on heikompi kestämään paineita. Aiemmin todellinen pelko on ollut lapsen menettäminen eikä repeämä, hän vertaa.
Erikoislääkäri Terhi Saisto Jorvin sairaalasta toteaa, että sektiovaatimus on usein äidin hätähuuto. Synnytysiän nousu ei ole asiantuntijoiden mukaan lisännyt synnytyspelkoisten määrää.