Oulun lähikunnat, Liminka etunenässä, vetävät lisää asukkaita ja asuntotuotantoa tasaisen nopeasti teknologiakaupungin kyljessä. Oulun eteläpuoliset kunnat ovat jo vuosia olleet Suomen vauhdikkaimmin kasvavia; Liminka, Tyrnävä ja Kempele ovat pitkään olleet kymmenen kärkikunnan joukossa. Maan suurimmista kaupunkiseuduista juuri Oulun seutu on kasvanut suhteellisesti ripeimmin.
Väkiluvun kasvun taustalla on korkea syntyvyys ja muuttovoitto koko seudulla, kertoo suunnittelumaantieteen professori Jussi S. Jauhiainen Oulun yliopiston maantieteen laitokselta.
"Se korostuu kunnissa, jotka ovat hyvin aktiivisesti kaavoittaneet asumiseen. Näin on luotu mahdollisuutta, että kaupunkiseudun kasvu sijoittuu niihin kuntiin."
Jauhiainen huomauttaa, että Oulun seutua pitää katsoa toiminnallisena alueena, jolla palvelujen, työpaikkojen ja asumisen suhteen kuntarajat eivät sinänsä paljoa paina.
"Monet muuttavat pientaloihin, jotka ovat olleet nopeammin ja helpommin saatavissa Oulun eteläpuolisissa kunnissa. Hinta ei ole ollut kauhean ratkaiseva tekijä."
Seudun työpaikat eivät enää leimallisesti sijaitse keskuksessa eli Oulun kaupungissa, vaan esimerkiksi eteläisten lähikuntien työpaikkaomavaraisuus on tyydyttävä. Samankaltainen tilanne vallitsee pääkaupunkiseudulla.
Maalaismaisema
ja väljyys vetää
Asuntotuotanto on tämän vuoden alkupuoliskolla sujunut Limingassa kaikkien aikojen vilkkaimmin. Elokuuhun mennessä on valmistunut 111 kotia.
Kunnanjohtaja Pekka Rajala arvioi, että asukkaita houkuttelee varsinkin pitäjän otollinen sijainti suhteessa pääliikenneväyliin, nelostiehen ja kasitiehen.
Tekninen johtaja Jukka Weisell arvioi, että Limingan tontit ovat vähän pienempiä kuin Tyrnävällä, mutta hiukan isompia kuin Kempeleessä ja Oulussa. Kunnan kaavoitus on hänen mielestään väljää.
Valtatie 4:n moottoritieosuuden jatkaminen pari vuotta sitten Haaransillan kohdalle on ollut erittäin tärkeää varsinkin kirkonkylän kehittämiselle. Se mahdollisti painopisteen siirron Tupoksesta kirkonkylään.
Limingassa asutaan pääasiassa pientaloissa, mutta kirkonkylän keskustaan kaavoitetaan lisää kerrostaloja.
Myös hajarakentaminen on lisääntynyt, minkä arvellaan johtuvan siitä, että lapsiperheet mielivät kyläkoulujen läheisyyteen.
Kunnanjohtaja Rajala uskoo, että esimerkiksi uudelle Kaarteenahon alueelle asukkaita vetää maalaisidylli. Vain harvan omakotilähiön keskellä voi nähdä laiduntavia lehmiä.
Yksityisten
palveluja lisätään
Nopean väestönkasvun ja tarvittavien palvelujen yhteen sovittamisessa riittää haasteita, Rajala myöntää.
"Tähän asti olemme onnistuneet siinä hyvin. Päivähoitopaikat on pystytty tarjoamaan kaikille lapsille. Myös koulurakentaminen on pysynyt mukana", Rajala kertoo.
Tulevaisuuden keskeisenä tavoitteena on yksityisten palvelujen lisääminen, mihin pyritään osaltaan vastaamaan tekeillä olevalla Liminganportti-liikekeskuksella.
Parhaillaan käydään neuvotteluja keskukseen sijoittuvien yritysten kanssa, mutta niiden nimiä ei vielä julkisteta.
"Myös ydinkeskustan palveluvarustusta pyritään parantamaan", Rajala sanoo.
Keskustassa Osuuskauppa Arina tekee nykyisen S-marketin tilalle uuden myymälän ja nuijasodan kapinallispäällikön Hannu Krankan nimeä kantavan ravintolan.
Palveluja pyritään Limingassa kohdentamaan erityisesti sen Suomen nuorimmalle väestölle. Trombin viemä jäähalli on jo saanut seuraajan, jonka jäälle pitäisi päästä vuodenvaihteessa.
"Liikuntahallin ja kuntosalin käyttö on kuntalaisille ilmaista. Se vähän poikkeaa muiden kuntien linjasta", tekninen johtaja Jukka Weisell toteaa.