Helsingin viikon kuluttua valtaava Aasian ja Euroopan maiden yhteistyöfoorumi Asem on kieltämättä komealta kuulostava huippukokous.
Asemissa Eurooppa ja Aasia kohtaavat: paikalla ovat valtioiden johtajat, ministereitä ja iso joukko heidän avustajiaan. Huippukokousta saapuu seuraamaan noin tuhat toimittajaa, ja Suomi paistattelee hetken maailman median valokeilassa.
Kyse on suurimmasta koskaan Suomessa järjestettävästä valtionpäämiestason tapaamisesta.
Pääkaupunkilaisille Suomen EU-puheenjohtajakauden suurin kokous näkyy mustien autojen letkoina, tilapäisesti katkaistuina katuina, eristettyinä alueina ja tupaten täysinä hotelleina.
Kokousväen turvallisuuden takaavat sadat ja taas sadat poliisit, joita tarvittaessa saadaan - kuten Helsingin Sanomat alkukesästä tiesi kertoa - "vaikka Lapista". Huipputason poliitikkoja vilisevään kokoukseen ei suojelupoliisin ennakkoarvion mukaan kuitenkaan kohdistu mitään erityistä uhkaa.
Useita mielenosoituksia sen sijaan tullaan varmasti järjestämään.
Kaksipäiväisen Asemin järjestäminen hotkaisee turvajärjestelyt mukaan lukien noin 13 miljoonaa euroa.
Kymmenettä syntymäpäiväänsä Helsingissä viettävä Asem on tunnettu maailmaa halaavista teemoistaan, eikä järjestyksessä kuudes kokous tuota pettymystä. Asem6:n kokoava teema on "Globaalit haasteet - yhteiset vastaukset".
Kokouksen verkkosivuilla pääministeri Matti Vanhanen tervehtii vieraita ja kertoo, että Helsingissä keskustellaan muun muassa monenkeskisestä yhteistyöstä, energiaturvallisuudesta, kilpailukyvystä, lintuinfluenssan kaltaisista kansainvälisistä uhista sekä ilmastonmuutokseen vaikuttamisesta.
Mutta mistä Asemissa on tarkoitus sopia?
Ei oikeastaan mistään, sanoo kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta.
Valtionjohtajien kansoittaman ja puitteiltaan korskean Asemin ei kannata antaa hämätä. Kyse on melko vapaamuotoisesta Aasian ja Euroopan keskustelukanavasta. Usein konkretian puutteesta syytetty kokous ei oikeastaan edes pyri konkretiaan.
"Asem liikkuu kieltämättä aika epämääräisellä tasolla. Sen arvo on kuitenkin siinä, että se avaa osallistujien välillä yhteyksiä ja mahdollisuuksia joita ei muuten syntyisi", Patomäki sanoo.
Tässä suhteessa Asemia voi verrata esimerkiksi Suomen ja Tansanian vetämään Helsinki-prosessiin.
Aasian ja Euroopan säännöllinen huippukokous perustettiin alun perin terästämään maanosien välistä yhteistyötä. Eräs keskeisistä tausta-ajatuksista oli luoda tasapainoa Yhdysvaltain hallitsevalle asemalle maailmantaloudessa.
Monen eri alan toimijoiden kohtaamisten vapaamuotoisuus antaa mahdollisuuden keskustella päivänpolttavista kysymyksistä. Helsingissäkin todennäköisesti puidaan Lähi-idän tilannetta ja Iranin ydinohjelmaa.
Avoimen ja säännöllisen keskusteluyhteyden merkitys on viime vuosina osoittautunut entistä tärkeämmäksi, kun yhä useammilla ilmiöillä on maailmanlaajuisia ja rajat ylittäviä seurauksia. Esimerkeiksi käyvät kauppa, terrorismi tai nopeasti leviävät tartuntataudit.
Patomäen mielestä Asemin suhteen voi kaikesta hyvästä huolimatta aivan perustellusti epäillä, onko järjestäminen sittenkään kaiken rahan ja vaivan arvoista. "Maailmanpolitiikan näkökulmasta Asem ei ole mikään kaikkein keskeisin foorumi."
Kansalaisjärjestöt ovat kokouksen lähestyessä nostaneet jälleen kerran esiin sen, että nykyisellään Aasia ja Eurooppa tapaavat turhan korostuneesti vain talouskysymysten merkeissä.
Tänään sunnuntaina Helsingissä alkavan kansalaisjärjestökokouksen AEPF:n (Asia-Europe People´s Forum) projektikoordinaattori Anu Juvonen kertoo järjestöjen toivovan, että Asemissa keskusteltaisiin tulevaisuudessa myös sosiaalisen "pilarin" alla. Nykyisin kokous rakentuu taloudellisen, kulttuurisen ja poliittisen pilarin varaan.
"Talous on näistä ilman muuta suurin ja voimakkaimmin esillä, ja siksi olisi syytä käsitellä samalla myös taloudellisen globalisaation haittapuolia", Juvonen sanoo.
Hän painottaa, että kansalaisjärjestökentällä suhtaudutaan Asemiin sinänsä myönteisesti.
Professori Heikki Patomäen mukaan Asemin talouskeskeisyys heijastaa Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestö Aseaniin kuuluvien maiden yhteistyön painotuksia. "EU:hun verrattuna Aasia-osapuoli Asemissa on taustaltaan hyvin erilainen. Kyse on kokoelmasta maita, minkä lisäksi Asean toimii paljon löyhemmin kuin EU ja keskittyy puhtaasti talouskysymyksiin."
"Ei talous tietenkään mikään vähäpätöinen asia ole, mutta lukemattomilla muillakin foorumeilla toistellaan vapaakaupan tärkeyttä", Patomäki sanoo.
AEPF on huippukokouksen alla nostanut valokeilaan myös sen, etteivät useat Asemiin osallistuvat maat ole hyväksyneet Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksia.
Esimerkiksi Kiinassa ja sotilasjuntan hallitsemassa Myanmarissa eli entisessä Burmassa pakkotyötä ei ole kielletty, mutta työntekijöiden järjestäytyminen sen sijaan on.