Äitiyden ja työuran yhdistäminen on täysin mahdollista. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa hyvinvointipalvelut tekevät mahdolliseksi naisille sekä työssäkäynnin että lasten hankkimisen, sanoo tasa-arvovaltuutettu Päivi Romanov. Hän on ärtynyt viime aikoina esitetyistä ajatuksista, että kotiäiti-instituutio pitäisi palauttaa vallitsevaksi.
Romanovin mukaan naisten siirtäminen kotiäideiksi ei ole toimiva ratkaisu työn ja perhe-elämän yhdistämispulmiin. Kyse on mutkikkaammasta asiasta.
- Ihmettelen, että vielä vuonna 2004 tarjotaan 1900-luvun alun elämäntyyliä avuksi ongelmiin. Yhteiskunta on muuttunut sadassa vuodessa muutenkin kuin vain naisten työssäkäynnin osalta. Jos edes joka kymmenes tai joka viides työssä oleva nainen lähtisi kotiin, yhteiskunnan elintärkeät toimialat ja kansantalous kärsisivät pahasti, Romanov sanoo.
Tasa-arvovaltuutettu kysyy, kuinka monella naisella edes olisi todellinen mahdollisuus jäädä kotiin.
- Entä ne monet yksinhuoltajaäidit ja heidän lapsensa? Suomessa naiset haluavat varjella omia tulojaan ja yksilöllistä sosiaaliturvaansa, sillä ne ovat tasa-arvon kulmakiviä. Toisin kuin monissa Etelä- ja Keski-Euroopan maissa, Suomessa lapsille on kunnallinen päivähoito ja koululaisille tarjotaan koulussa lounas. Täällä ei äitien tai isien tarvitse odottaa kotona pientä koululaista syömään keskellä päivää.
Syntyvyys Suomessa ei ole lähtenyt laskuun naisten työssäkäynnin lisääntymisen myötä 1970-luvulla. Suomalaiset naiset saavat keskimäärin 1,73 lasta. Luku ei ole oleellisesti muuttunut 1970-luvulta. Esimerkiksi Italiassa luku on nykyisin 1,2. Lisäksi syntyneiden määrä on tänä vuonna Suomessa ollut lievässä kasvussa.
Suomessa naiset ovat olleet ansiotyössä jo vuosikymmeniä. Romanov muistuttaa, että syntyvyyteen vaikuttaa moni muukin asia kuin naisten osallistuminen työelämään.
- Olennaista olisi tukea yhteiskunnassa pyrkimystä hoivavastuun tasaisempaan jakamiseen naisten ja miesten kesken, eikä keskittyä vain naisten käyttäytymiseen. Lapset ovat parisuhteessa yhteinen asia.
Myös EU:n tasolla pidetään tärkeänä naisten ja miesten tasapuolista mahdollisuutta työ- ja perhe-elämään. Tämä on ollut tavoite EU:n työllisyyssuuntaviivoissa jo vuosia. Se tarkoittaa sitä, että sekä äiti että isä ovat vastuullisia vanhempia ja voivat silti toimia työelämässä.
Työelämässä synnytysiässä oleva nuori nainen nähdään edelleen kysymysmerkkinä. Nainen on vaikeiden valintojen edessä, kun toisaalta lapsia pitäisi tehdä, mutta työnantajan mielestä lapsia hankkiva nainen on epävarma työntekijä, kun hän jää äitiysvapaalle ja voi joutua olemaan töistä poissa hoitamassa sairaita lapsia.
