Kesän tuhotulvat Suomessa ovat tuskin irrallinen ilmiö. Sään äärimmäiset vaihtelut ovat lisääntymässä, ja niihin on varauduttava entistä paremmin.
Totuttu kesäinen elämänmeno järkkyi Suomessa heinäkuussa, kun taivas repesi kaatosateiksi. Pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta sateista koitui vahinkoa kaikkialla, ja etenkin Uudellamaalla ja Pohjanmaalla nousseet tulvat saivat aikaan erityisen pahaa jälkeä.
Edellinen kesä oli hyvin kuiva ja kuuma, tänä kesänä mentiin toiseen äärimmäisyyteen. Vaihtelut ovat olleet suuria, eikä kukaan osannut odottaa tämänkaltaisia heinäkuisia tulvia. Nyt vesialtaat ovat täynnä, ja uudet rankkasateet toisivat mukanaan entistä suurempaa tuhoa.
Tämä on poikkeuksellista, mutta oudot ilmiöt näyttävät tulleen jäädäkseen. Euroopan ympäristövirasto EEA julkisti keskiviikkona raportin, joka puhuu karua kieltä ilmastomuutoksen vaikutuksista. Kysymys ei ole vain ilmaston lämpenemisestä, vaan mukana seuraa paljon muitakin muutoksia.
Yksi muutoksista on se, että sademäärät ovat muuttumassa. Eteläinen Eurooppa kuivuu samaan aikaan kun maanosan pohjoisosat muuttuvat selvästi entistä kosteammiksi. Vuoteen 2070 ulottuvassa EEA:n ennusteessa jokien virtauman odotetaan kasvavan kaikkein voimakkaimmin juuri Fennoskandiassa, siis alueella, johon Suomikin kuuluu. Tällaiset ennusteet ovat aina epävarmoja, mutta raportin takana on vahvaa tieteellistä osaamista, eikä sen arvioita sovi ohittaa olankohautuksella.
Euroopassa yleistyvät yhtäältä kuivat helleaallot, toisaalta äkillisten kaatosateiden tuomat tulvat. Pohjoisessa on varauduttava ennen muuta rankkasateisiin, ja esitetty arvio vastaa hyvin tapahtumia tänä kesänä Ruotsissa ja Suomessa. Etelä-Euroopassa taas veden puute ja kuumuus aiheuttavat yhä enemmän ongelmia.
Vaikka EEA kehottaa toimiin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, sen johtopäätös ja suositus on myös, että sopeutumistoimet on pakko aloittaa. Kasvihuoneilmiön kääntäminen takaisin ei käy enää päinsä, joten nyt on totuttava elämään seurausten kanssa.
Esimerkiksi tulviin on varauduttava entistä määrätietoisemmin, ja asutuskeskusten viemärijärjestelmien olisi kyettävä toimimaan myös äärimmäisissä oloissa. Heinäkuun opetusten perusteella tämä on juuri sitä, mihin Suomessakin on jatkossa kiinnitettävä lisää huomiota. Periaatteessa jokaisella paikkakunnalla tarvitaan arvio siitä, mitä tapahtuu, jos erittäin poikkeukselliset sateet iskevät päälle. Heinäkuussa monelle tuli yllätyksenä havainto, että oma koti olikin riskialueella.
Euroopanodotetaan kaikkiaan lämpenevän vielä nopeammin kuin maapallon keskimäärin. Tämä tarkoittaa kuumempia kesiä ja lämpimämpiä talvia. Ennakkotiedot myöhemmin syksyllä julkaistavasta arktisten alueiden ilmastomuutosta koskevasta raportista kertovat, että mitä pohjoisempana ollaan, sitä rajumpaa on keskimääräinen lämpeneminen.
EEA:n tutkimus osoittaa, että tuhoisat ilmastoon liittyvät tapahtumat kaksinkertaistuivat 1990-luvulla edeltäneeseen vuosikymmeneen verrattuna. Tämän suuntaisen kehityksen odotetaan jatkuvan.
Toisiaan täydentäviä tietoja ja arvioita ilmastonmuutoksen seurauksista tulee jatkuvasti, ja arjen havainnot ja päivittäiset uutiset tuntuvat hyvin usein vahvistavan näitä havaintoja. Suomessa tunnutaan eletyn uskossa, että todella rajuja luonnonilmiöitä ei täällä esiinny juuri koskaan. Näitä käsityksiä on aika tarkistaa: jos erilaiset sään ääri-ilmiöt ovat lisääntymässä, ne eivät katso valtioiden rajoja.