Vaatteiden vientirajoitusten poistuminen maailmanlaajuisesti ensi vuoden alusta kasvattaa erityisesti Kiinan markkinaosuutta vaatteiden viejänä. Suomen vaatetusteollisuutta rajoitusten poistuminen ei välttämättä mullista, arvioi Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry Finatexin johtaja Veli-Matti Kankaanpää.
"Sinänsä voisi kai sanoa, että meille on ihan sama, missä vaatteiden kokoonpano tehdään - oli se sitten Venäjä, Kiina vai Baltia", Kankaanpää sanoo.
Maailman kauppajärjestö WTO on arvioinut, että Kiina ja Intia ainakin kolminkertaistavat osuutensa Yhdysvaltojen vaatemarkkinoilla vientirajoitusten poistuttua. Aasian tekstiilijättien arvioidaan valloittavan myös EU:n markkinoita.
Kankaanpään mukaan todennäköistä on, että vientirajoitusten poistuttua vaatteiden valmistusta siirretään erityisesti Kiinaan, vaikka jossain Intiassa tai Bangladeshissä ompelu saattaisi tulla vieläkin huokeammaksi. Valmistuksen siirtämistä Kiinaan puoltaa hänen mukaansa ennen muuta se, länsimaissa luotetaan kiinalaiseen tehokkuuteen: maan tehtaiden ja logistiikan tiedetään toimivan, ja tuotteiden laadusta voidaan olla varmoja. Kankaanpää näkeekin Kiinan enemmän mahdollisuutena kuin uhkana.
"Se voi olla mahdollisuus, joka kannattaa tutkia", myöntää myös Finn Karelia Virke Oy:n toimitusjohtaja Jussi Karinen.
"Mutta mikään poppakonsti ei ole ajatella, että siirränpä tuotannon Kiinaan, kun siellä on niin halpaa tehdä - joku toinen tekee kuitenkin vielä halvemmalla ja vielä isommalla mittakaavalla. Menestyminen tulee siitä, että hallitsee designin, kokoonpanon ja mielikuva-arvon. Jos nämä osataan, avautuu mahdollisuus myös vientiin", Karinen huomauttaa.
"Mutta osaammeko brändätä?" Karinen aprikoi. "Me suomalaiset olemme hyviä kehittämään tuotteita, mutta ymmärrämmekö vieläkään tarpeeksi hyvin, että kulutustavaravalinnoissa tunne on usein järkeä tärkeämpää?"
Globalisaatio tuttua
Naisten ja miesten vaatteita valmistava Finn Karelia Virke vie tuotannostaan ulkomaille 90 prosenttia, tästä Saksaan reippaat 40 prosenttia. Yrityksen liikevaihto on 32,4 miljoonaa euroa.
Suomalaisyrityksen kokoonpanosta "merkittävä osa" tehdään sen tytäryhtiössä Puolassa, Karinen kertoo. Hänen mukaansa työvoimavaltaisen kulutustavaran valmistamien ei yksinkertaisesti kannata Suomessa.
Samoin näkee Kankaanpää. Hänen mukaansa Suomen kustannustasolla on kilpailukykyistä valmistaa lähinnä sellaista tavaraa, jossa yksikkökustannukset jäävät pieniksi. "Esimerkiksi jos sarjakoot ovat pieniä, ei niiden ompelua kannata lähteä viemään muualle. Pitkien sarjojen valmistaminen sitä vastoin ei enää kannata täällä."
Suomessa vaatetusteollisuus koki globalisaation vaikutukset jo pari-kolme vuosikymmentä sitten, kun vaatteiden ompelua alettiin siirtää Portugaliin. Maan houkuttimena oli Suomea halvempi kustannustaso, joka tosin sittemmin on kivunnut myös Portugalissa ylöspäin.
Tätä nykyä suomalaista vaateteollisuutta houkuttelevia valmistusmaavaihtoehtoja ovat ennen muuta lähialueet Viro, Latvia, Liettua ja Venäjä. Finatexin johtaja myöntää, että kustannustason nousua on ennen pitkää odotettavissa EU:n jäseniksi päätyneissä Baltian maissakin.
Tekstiili- ja vaatetusteollisuus työllisti Suomessa viime vuonna yhteensä noin 10 700 henkilöä. Heistä vaatetusteollisuudessa oli noin 5 200 ja nimenomaan työntekijöinä noin 2 300. Yli puolet kotimaisen vaatetusteollisuuden henkilöstöstä onkin tätä nykyä toimihenkilöitä.
"Vaatetusteollisuudessa tärkein asia on nykyään tuotemerkki eli brändi. Ihmisiä työllistetään sen myymisellä - tarvitaan suunnittelijoita ja heidän apulaisiaan sekä henkilöstöä tuotannon, markkinoinnin ja viennin hallintoon", Kankaanpää sanoo.
Valoa näkyvissä
Teollisuuden ja työnantajien elokuun alussa julkistaman suhdannekatsauksen mukaan tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa suhdannenäkymiä pidetään melko valoisina.
"Kotimainen kysyntä on kohdistunut vaatteisiin ja kulutustekstiileihin paremmin kuin on osattu ennustaa, ja nyt lisäksi tekstiiliteollisuuden asiakastoimialoilla kuten metsä- ja rakennusteollisuudessa ovat suhdanteet kääntyneet nousuun", Kankaanpää arvioi. Hänen mukaansa teva-alalla ollaan pääsemässä vihdoin myös viennin imuun.