Turku Suomalainen toimeentulotukijärjestelmä toimii tuoreen väitöstutkimuksen mukaan suhteellisen hyvin. Vaikka tuen saajien määrä lisääntyi selvästi 1990-luvulla, järjestelmän kustannukset ovat kansainvälisesti verrattuna alhaiset. Keskiansioihin suhteutettuna tuen turvaama tulotaso on korkein Suomessa ja Ruotsissa.
Turun yliopistossa assistenttina työskentelevä Susan Kuivalainen vertaili toimeentulotuen kustannuksia, saajamääriä, tuen antamaa tulotasoa ja köyhyyttä poistavaa vaikutusta Suomessa, Ruotsissa, Britanniassa, Irlannissa, Saksassa ja Hollannissa vuosituhannen vaihteessa.
Sosiaalipolitiikan alaan kuuluva väitös tarkastetaan Turun yliopistossa torstaina.
Sosiaalimenoista vain prosentti toimeentulotukeen
Tutkimuksessa kävi ilmi, että toimeentulotuen osuus kaikista sosiaalimenoista oli Suomessa ja Ruotsissa hieman yli yhden prosentin, eli vertailumaista alhaisin. Englannissa osuus oli noin viisi, Saksassa ja Hollannissa neljä ja Irlannissa kaksi prosenttia.
Tutkimus paljasti tilastolliseksi harhaksi käsityksen, että tuen saajia olisi Suomessa enemmän kuin muissa Euroopan maissa.
- Suomessa on tilastoitu jokainen tuen saaja, kun muissa maissa tilastoidaan tilanne tiettynä ajankohtana, esimerkiksi kuukauden viimeisenä päivänä, selittää Kuivalainen.
Kun tilastoluvut muutetaan vertailukelpoisiksi toimeentulotukea sai Suomessa vuonna 2000 noin 8 prosenttia väestöstä, Määrä on sama kuin Hollannissa. Eniten tuen saajia oli Englannissa, jossa prosenttiluku oli 12.
Ehtoja tiukennettu kaikissa maissa
Viimeisen kymmenen vuoden aikana tuen saamisen ehtoja on tiukennettu kaikissa vertailumaissa. Tiukennukset on kohdennettu ensisijaisesti nuoriin ja maahanmuuttajiin. Tuen saamisen ehtona kaikissa maissa on, että hakija osallistuu erilaisiin aktivointiohjelmiin ja kuntouttavaan työtoimintaan.
Suomessa velvoite koskee vain nuoria, kun esimerkiksi Hollannissa se koskee kaikkia tuensaajia.
Myös työstä kieltäytymisestä rangaistaan kaikissa maissa. Suomen tilanne poikkeaa muista siinä, että tukea ei voida kokonaan evätä, vaikka hakija kieltäytyisikin osallistumasta esimerkiksi työvoimapoliittiseen koulutukseen.
Alhaisin tuki yksinasuvalle nuorelle
Toimeentulotuen turvaama tulotaso vaihtelee huomattavasti eri maiden ja perhetyyppien välillä. Suomessa perhetyyppien välinen vaihtelu oli pienintä. Kuivalaisen mukaan se kertoo suomalaisen järjestelmän tasa-arvoisuudesta.
Keskiansioihin suhteutettuna tuki on korkein Suomessa ja Ruotsissa, jossa tuensaajien tulotaso oli vuonna 2000 noin 60 prosenttia keskimääräisestä teollisuustyöntekijän palkasta.
Eri perhetyypeistä tuen taso oli korkein yksin asuvalla vanhuksella ja matalin yksin asuvalla nuorella.
Kuivalaisen mukaan toimeentulotukijärjestelmämme onnistuu poistamaan köyhyyttä tehokkaasti.
- Ilman toimeentulotukea köyhiä kotitalouksia olisi 27 prosenttia enemmän kuin niitä on tällä hetkellä.
Suurimpana ongelmana hän pitää sitä, että kaikki tukeen oikeutetut eivät sitä hae.
- Erityisesti maalla asuvien ja vanhojen ihmisten mielissä toimeentulotukeen liittyy edelleen köyhäinhoidon häpeällinen leima.