Tulevaisuuden tapetti voi tunnistaa homeen tiettyjen molekyylien avulla. Elektroniseen mattoon kiinnitettävät paineanturit voivat puolestaan toimia dementiapotilaan käyttöliittymänä. Anturien avulla voidaan seurata sitä, milloin potilas makaa lattialla ja siis tarvitsee ulkopuolista apua.
Tämänkaltaiset älykkäiden painotuotteiden sovellukset saattavat olla kuluttajien saatavilla ehkä noin viiden vuoden kuluttua. Käyttökelpoisuutensa itse ilmaisevia elintarvikepakkauksia voi löytyä kauppojen hyllyiltä jo paljon aikaisemmin. Näissä älypakkauksissa musteen kaltaisesta materiaalista valmistettava elektroniikka ilmaisee tuotteen tuoreuden kuluttajalle.
Älypakkauksen teknologia on valmista jo nyt, mutta toistaiseksi tuotteita ei vielä ole saatu markkinoille levitykseen.
Suomessa VTT on 1990-luvun loppupuolelta lähtien ollut aktiivisesti luomassa uutta, painettuun älykkyyteen liittyvää teollisuutta. Painetun älykkyyden tuotteet ilmaisevat kuluttajalle erilaisia asioita muuttamalla väriään tai painoasuaan.
"Ala yhdistää kaksi perinteistä teollisuuden alaa, elektroniikka-alan ja painatusteknologian", VTT:n tutkimusprofessori ja Painettu älykkyys -kehitysohjelman johtaja Harri Kopola määrittelee.
VTT näkee alan tulevaisuuden Suomessa vahvana, yhdistyyhän siinä kaksi perinteistä suomalaisen erikoisosaamisen aluetta. "Tavoittelemme teknologiajohtajuutta alalla. Potentiaalia tämänkaltaisille uusille tuotteille on tulevaisuudessa paljon", Kopola sanoo.
Alan kasvuodotukset ovat kovat. Vuoteen 2025 mennessä alan markkinoiden odotetaan ylittävän 300 miljardin euron rajan. Myös sovellusmahdollisuuksia uskotaan olevan paljon. Parhaillaan alalla kehitetään orgaanisia aurinkokennoja, yksinkertaisia näyttöjä ja kertakäyttöisiä sensoreita, joita voidaan tulevaisuudessa käyttää muun muassa kotidiagnostiikassa ja älypakkauksissa.
VTT:ssä uuden teollisuudenalan katsotaan luovan myös kasvumahdollisuuksia uusille suomalaisille yrityksille. "Tässä on myös merkittävä mahdollisuus synnyttää uusia yrityksiä Suomeen, esimerkiksi laitetekniikan alalle", tutkimusprofessori Harri Kopola korostaa.