Pa­ra­ne­va talous saattaa hi­das­taa kun­ta­uu­dis­tus­ta

Uskokoon ken haluaa, mutta ennusteiden mukaan kunnilla pitäisi ensi vuonna mennä pitkästä aikaa hyvin - tai ainakin selvästi viime aikaista paremmin.

Uskokoon ken haluaa, mutta ennusteiden mukaan kunnilla pitäisi ensi vuonna mennä pitkästä aikaa hyvin - tai ainakin selvästi viime aikaista paremmin.

Puoluejohtajien paneelissa Kuntaliiton kuntamarkkinoilla Helsingissä pelättiin keskiviikkona jopa sitä, että kun rahaa tulee ovista ja ikkunoista, ei kunnissa ole enää rohkeutta lähteä uudistamaan rakenteitaan.

"Paraneva talous ei saa olla este", huomautti muun muassa keskustan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas.

Kuntaliiton puheenjohtaja Risto Parjanteen mukaan ennusteet näyttävät kunnille tälle vuodelle 7,2 prosentin verotulojen kasvua ja ensi vuodellekin viittä.

Sen lisäksi valtion ensi vuoden budjettiehdotuksessa kunnille suunnataan toimia, joiden vaikutuksiksi on laskettu yhteensä 414 miljoonaa euroa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen tosin muistutti, että budjettirahoissa kyse on osittain kuntien velan takaisinmaksusta ja indeksitarkistuksista. Toisaalta kuntien rahoitusvastuut lisääntyvät vajaalla 400 miljoonalla eurolla.

"Ei siis yritetä tänäkään vuonna vääntää mustaa valkoiseksi."

Kuntamarkkinoiden paneelikeskustelun varsinainen aihe oli lokakuun alussa eduskunnan käsittelyyn menevä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaki. Siitä puoluejohtajilla ei juuri ollut uutta sanottavaa.

Puheenvuoroissa toisteltiin alkukesästä tuttuja kommentteja: puitelaki on hyvä, kun se jättää ratkaisut kuntien omaan harkintaan ja toisaalta huono - samasta syystä.

Kriittisimpiä olivat oppositiopuolueiden puheenjohtajat ja eniten kehuja tuli hallituspuolueiden puheenjohtajilta. SDP:stä paikalla oli eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman, jonka mukaan puolue on aina kannattanut vahvaa kunnallista itsehallintoa.

"Se tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että pitää olla riittävän vahvoja kuntia."

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen (vas.) taas olisi odottanut, että hyppäys eteenpäin hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä olisi ollut selkeämpi.

"Siitä näkökulmasta homma kaatui, mutta onneksi eteenpäin. Hyvää oli keskustelu, mutta muuten puitelaki ei sisällä mitään uutta."

Jyrki Kataisen (kok.) mielestä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelakia sopii soveltaa miten parhaaksi näkee.

"Toivon, ettei puitelakia lueta kuin piru raamattua, vaan tehdään kuten kuntien kannalta on järkevää."

Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg kaipasi takaisin korvamerkittyjä valtionosuuksia, joilla hänen mielestään pelastettaisiin nyt hätää kärsivä kirjastotoimi ja pienet kyläkoulut.

Tarja Cronberg jäi yksin toiveineen ja loppujen lopuksi hänkin lupasi ottaa vastaan minkä muun järjestelmän tahansa, jolla asiat saataisiin kuntoon ja tasa-arvoiset palvelut joka puolelle Suomea.

Backman ihmetteli, miksi valtionosuuksista ylipäätään käydään niin kovaa keskustelua, kun ne kuitenkin ovat vain keskimäärin 14 prosenttia kuntien tuloista.

Ääni yleisöstä muistutti, että keskimäärin on keskimäärin: jossain Itä-Suomen ja Kainuun kunnassa valtionosuudet merkitä pitkälti yli puolta kunnan tuloista.

Ilmoita asiavirheestä