Hopeaa kan­nat­taa taas louhia

Hopean hinta maailmanmarkkinoilla on kohonnut sen verran, että aikanaan kesken jäänyt hopeakaivos Taivaljärvellä Sotkamon Tipasojalla kannattaa avata.

Hopeaesiintymän vuonna 1980 löytänyt Kalle Taipale silmäilee malmikiveä, jossa kimaltavatlyijyhohde ja rikkikiisu.
Hopeaesiintymän vuonna 1980 löytänyt Kalle Taipale silmäilee malmikiveä, jossa kimaltavatlyijyhohde ja rikkikiisu.

Hopean hinta maailmanmarkkinoilla on kohonnut sen verran, että aikanaan kesken jäänyt hopeakaivos Taivaljärvellä Sotkamon Tipasojalla kannattaa avata.

Vuonna 1980 löytynyttä hopea-sinkki-lyijy-kulta-esiintymää alkaa hyödyntää suomalainen Silver Resources Oy.

Yhtiö aikoo aloittaa kaivostoiminnan Taivaljärvellä vuoden 2008 lopulla, jos tarvittavat luvat eli kaivospiiri ja ympäristölupa järjestyvät. Työpaikkoja on luvassa 80-100.

Malmia riittää 7-10 vuodeksi, ellei sitä löydy lisää. Yhtiö arvioi, että malmia käsitellään 400-500 000 tonnia vuodessa. Rikasteita kertyy 10-12 000 tonnia vuodessa, josta hopeaa on 60-70 tonnia. Valtaosa rikasteesta on sinkkiä.

Silver Resources aloittaa kaivoksen avaamisen valmistelut jo tänä vuonna. Työhön pääsyä nopeuttaa se, että aikanaan tehtiin jo tarvittavat tutkimukset malmin määrästä, laadusta, louhittavuudesta ja rikastettavuudesta. Hopean hinta oli kuitenkin niin alhaalla, että hanketta ei viety loppuun.



Löytäjä mukana
yrityksessä


Esiintymän, jossa on hopeaa, sinkkiä, lyijyä ja kultaa löysi geologi Kalle Taipale Oulun yliopiston geologian laitoksen Kuhmon malmiryhmässä. Taivaljärven hopea on ollut geologin mielessä 26 vuotta ja nyt Taipale on mukana uudessa yhtiössä.

Kajaani Oy valtasi löytöalueen ja aloitti malmitutkimukset. Outokumpu tuli mukaan vuonna 1988 ja yhtiöt perustivat Taivalhopean, jonka piti kehittää esiintymä kaivokseksi.

Kaivostunneli, 2,6 kilometriä pitkä ja 350 syvyyteen luikerteleva, valmistui 1991, jolloin hopean hinta laski pohjalukemiin, neljään dollariin unssilta.

Nyt hinta on 13 dollaria unssilta eli 31,1 grammalta. Kaivoksen avaaminen ei silloin kannattanut ja se jätettiin odottamaan hopean hinnan nousua.

Tipasojan kyläläiset ovat seuranneet hopean hintaa ja odottaneet, että kaivos avataan.

Matkailuyrittäjä Niina Tervo Hiidentorpalta kymmenen kilometrin päässä kaivokselta sai vihiä jo yli vuosi sitten, kun yrityksessä kävi ranskalainen sijoittaja sekä geologeja. "Eivät he tyhjän takia perukassa liiku. Täällä kaikki ovat innoissaan kaivoksen avaamisesta, moni on ollut siellä töissä ja haluaa uudestaan töihin. En ole kuullut, että kukaan olisi puinut nyrkkiä asiasta."

Taivaljärvellä ei ole asukkaita lähellä ja seutu on karua nuorta metsää ja suota. Maita omistaa UPM-Kymmene. Luontoarvojen kartoitus on aloitettu. Kaivoshanke on niin pieni, ettei laki vaadi YVA-menettelyä, mutta yhtiön toimitusjohtaja Jouko Jylänki sanoi, että se tehdään, jos joku taho haluaa.



Ympäristön saastumista
turha pelätä


Jylängin mukaan saastumista ei tarvitse pelätä. Kaivoksen vesi kiertää suljetussa kierrossa. Vain tulva-aikana voidaan laskea vettä suoalueelle.

Syanidia ei käytetä. Louhinnan melua ei ole kukaan kuulemassa eikä kivipölyä kukaan hengittämässä. Rikastetta kaivokselta lähtisi kerran päivässä tai joka toinen päivä.

Sotkamossa toimii Mondon talkkikaivos ja tulossa ovat Luzenacin talkkikaivos sekä Talvivaaran nikkelikaivos. Jo nyt kaivosala työllistää yli sata henkilöä.

Työvoimapula on todennäköinen, ellei sitä ratkaista Kalle Taipaleen ehdotuksella: thaimaalaiset marjanpoimijat talveksi hopeaa louhimaan. Työ on koneellista ja sopii naisillekin.

Ilmoita asiavirheestä