Norjassa on niin tiukka tilanne vesivoiman suhteen, että sähkön riittävyys on maassa epävarmaa ensi talvena. Esimerkiksi stavangerilaisen sähköyhtiön Lysen vesivoimalaitoksella Flørlissa on vettä varastoaltaassa noin 60 prosenttia normaalista määrästä.
Johtaja Ole Gabrielsen Lysestä sanoo, että vettä on satanut muutaman viime viikon aikana sen verran, että tilanne on kuitenkin parantunut . "Jos nyt sadetta tulee muutaman viikon ajan normaalisti tai enemmän, me selviämme", Gabrielsen sanoo.
Norjan vesitilannetta esiteltiin alkuviikosta suomalaisille toimittajille ja Energiateollisuuden edustajille.
Norjan kaikki sähkö tuotetaan käytännössä vesivoimalla, vesivoiman osuus on huikeat 99 prosenttia.
Norjassa on vesivoimaloita jopa niin paljon, että niiden määrää eivät sikäläiset ammattilaisetkaan oikein tarkkaan tiedä. "En tiedä, on niitä ainakin satoja", on Lysen viestintäjohtajan Ove Jølbon vastaus kysymykseen sen jälkeen, kun hän on ensin pohtinut asiaa kollegoidensa kanssa.
Öljyjätti Norja
tuo maahan sähköä
Uutta vesivoimaa ei Norjaan voi juurikaan rakentaa. Maan sähkönkulutus on kuitenkin kasvanut koko ajan. Siksi Norjan pitää joka vuosi tuoda maahan sähköä, vaikka maa on kolmanneksi suurin öljyn viejämaa maailmassa.
Norjassa ei tarvitse sähkön vuoksi padota samalla tavalla näkyvästi jokia tai tehdä tekoaltaita kuin esimerkiksi Suomessa, jotta saadaan vesivarastoja. Norjassa sataa paljon tunturien päällä, ja tuntureiden päälle on luonto muovannut kymmenien metrien syvyisiä kalliopohjaisia järviä, joihin vettä valuu luonnostaan.
Nykyaikaiset voimalat eivät edes näy päällepäin, vaan ne on kaivettu vuoren tai tunturin sisään. Esimerkiksi Flørlin voimalassa tunturin huipulta vesivarastoaltaan eli huipulla olevasta järvestä lähtee 600 metrin pituinen tunturin sisään rakennettu putki, jota myöten vesi syöksyy suoraan alaspäin. Tunturin sisällä olevassa tunnelissa on turpiini, joka tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon.
Vesivoimalat eivät suinkaan käy yötä päivää. Norjalaisetkin sähköyhtiöt tekevät sähköä tarpeen mukaan. Asiaan vaikuttaa paljon myös se, millainen hinta sähköstä kulloinkin on saatavilla.
Sähkön hinnalla
pelataan joka maassa
Kun Torbjørn Johnsenilta kysyy, toivovatko he sadetta paljon vai ei, vastaus on kaksijakoinen. "Toivomme sadetta, mutta emme aivan hirmuisia määriä", Johnsen nauraa.
Sähköyhtiöt tekevät hyvin rahaa silloin, kun sähkön hinta on korkealla, mutta sitä myös riittää myytäväksi.
Flørlin voimalan kokeneella käyttöinsinöörillä Dag Lambrigtsenillä on oma näkemyksensä siitä, mikä uhkaa sähkön riittävyyttä. "Kun meillä on talousosastolla kavereita, jotka haluavat juoksuttaa vettä ja myydä kovasti sähköä, kun hinta on korkealla", hän sanoo.
Norjan sähkönhinta vaikuttaa tunnetusti myös Suomen markkinoilla sähköpörssin kautta.
Asiakkaat napisevat Norjassakin
Ole Gabrielsen kertoo, että myös Norjassa kansalaiset nurisevat sähkön hinnan noususta. Kuluttajasähkö on tällä hetkellä suoraan euroina laskien jonkin verran kalliimpaa Norjassa kuin Suomessa. Sähköyhtiötä edustavan Gabrielsenin mielestä sähkö on kuitenkin Norjassa suhteellisen edullista, kuinkas muuten.
Gabrielsen valittaa, että ihmiset alkavat heti puhua yhteistä sähköpörssiä vastaan, kun hinnat nousevat. Hänen mukaansa markkina kuitenkin toimii, mutta puutteitakin on. "Siinä mielessä ne eivät ole toimineet, että uutta sähkön tuotantokapasiteettia ei ole syntynyt", hän sanoo.