Ensin niitä kutsuttiin Alluiksi ja Elluiksi, nyt Aveiksi ja Elyiksi. Niin tuttavallisilta kuin ne kuulostavatkin, suurimmalle osalle suomalaisista uusien aluehallintovirastojen nimet ovat vielä täyttä hepreaa.
Eivätkä ne säällistä suomea ole niillekään, joille sisältö avautuu. Uudistusta pidetään hallintohirviönä, joka kaiken kukkuraksi synnyttää virkakieleen ilmaisuja, jotka eivät ole maantieteellisesti päteviä tai nykykielen mukaisia. Kieli- ja aluetieteilijöille uudistus näyttää olevan suoranainen painajainen.
Aluehallinnon uudistaminen ei ole mikään pikku juttu. Koko valtion aluehallinto keskitetään kahteen viranomaiseen. Läänien tilalle tulevat aluehallintovirastot (Avi) ja elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset (Ely). Niillä korvataan nykyiset lääninhallitukset, työ- ja elinkeinokeskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristöviranomaiset, ympäristölupaviranomaiset, tiepiirit ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistot. Unohtuikohan joku?
Maantieteellisesti nykyiset maakunnat ja tulevat aluehallintokeskukset ja elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset eivät ole läheskään yksi yhteen.
Viimeksi on päivitelty Pohjois-Suomen siirtämistä nips naps Lapin eteläpuolelle. Pohjois-Suomen "Avi" näet toimisi Lapin "Avin" eteläpuolella Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueella.
Kokkolan kaupungin asukkaat taas kuuluvat alueeseen, jota virkamiehet kutsuvat Pohjois-Suomeksi, mutta joka Suomen kieleen vakiintuneiden ilmaisujen mukaan ei sitä ole.
Vuonna 2004 voimaan tulleen hallintolain 9. pykälän mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Aluehallintouudistusta valmistelleita ministeriön virkamiehiä tämä vaatimus ei ole kovin paljon huolettanut.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa puolestaan ihmetellään, miksi ministeriö ei pyytänyt valtion omalta tutkimuskeskukselta lausuntoa uusien virastojen nimistä. Asia selvisi vasta, kun heitä pyydettiin kääntämään uudet nimet ruotsiksi.
Uudistuksen kaunis tavoite on luoda asiakaslähtöinen, tehokas ja tuloksellinen aluehallinto.
Kovin suurta hurraata ei kuitenkaan ole kuulunut. Uudistusta on jo ehditty luonnehtimaan keinotekoiseksi, pakolla luoduksi, byrokraattiseksi ja tehottomaksi. Luontevampana yksikkönä olisi pidetty maakuntaa.
Muun muassa Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki epäilee, että asukkaat ja yritykset ovat vielä suurissa vaikeuksissa sokkeloisessa hallintokokonaisuudessa. Virkamiesten aika menee normien täyttämiseen ja "verkostojen luomiseen". Kokoukset ja palaverit lisääntyvät, kustannukset nousevat. Itse hallinnon sisältö jää sivuosaan.
Toimittaja puolestaan tuskailee jo etukäteen, miten saisi sopimaan palstan otsikkoon "Pohjois-Suomen aluehallintoviraston" tai "Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen". Avista tai Elystä tuskin on apua, kun eivät sitä tuoneet sellaiset aiheeseen liittyvät lyhenteet kuin Alku (Valtion aluehallintouudistus) tai Halkekaan (hallinnon ja alueiden kehittämisen ministerityöryhmä).
liisa.laine@kaleva.fi