Säveltäjä Mikko Heiniön uudesta oopperasta Käärmeen hetki on kohistu jo ennen kantaesitystä. Syy puheisiin on raitiovaunujen kylkiä somistava oopperan mainos, jossa alaston nainen makaa selin kameraan käärmeeseen kietoutuneena.
Heiniöstä on hauskaa, että mainoksesta hälistään. Hänen mielestään Stefan Bremerin valokuva on hieno. -- Se sopii kuin nenä päähän tähän juttuun, mutta ei näyttämöllä tietenkään nähdä käärmettä, eikä peffaakaan sen puoleen. Mainos tuo mieleen kaksi oopperan kannalta keskeistä elementtiä: jugendin ja psykoanalyysin, Mikko Heiniö kuittaa.
Käärmeen hetken tapahtumat sijoittuvat vuoden 1896 Helsinkiin. Keskiössä on kadonneen Jonas Löfin valheessa elävä vaimo Alice ja neljä miestä, joilla jokaisella on eri suhde valheeseen. Alice ei halua paljastaa kenellekään, että hänen vastavihitty aviomiehensä on paennut rouvansa turhan omistavaa rakkautta.
Libreton on kirjoittanut Juha Siltanen. Sen lähtöasetelma on löyhästi peräisin Lars Huldénin novellista Löfska papper. Heiniö valitsi Siltasen kirjoittajaksi, koska tunsi hänet dramaatikkona ja teatteri-ihmisenä vanhastaan. -- Tiesin saavani häneltä niin runollisen runsasta ja tiheätä tekstiä, että jaksan viettää sen kanssa kolme vuotta. Libreton täytyy inspiroida päivästä toiseen, sen täytyy kestää kulutusta niin ettei siihen mene maku.
Kukaan muu ei joudu viettämään sen kanssa niin paljon aikaa kuin säveltäjä, ei edes libretisti itse. Käärmeen hetki on Heiniön toinen ooppera ja tähänastisen uran pääteos. Kantaesitys on perjantaina Suomen kansallisoopperassa.
Pääosassa laulaa Päivi Nisula ja muissa rooleissa esiintyvät muiden muassa Esa Ruuttunen, Markus Nieminen, Jyrki Korhonen ja Juha Riihimäki.
Kansallisoopperan pääjohtaja Erkki Korhonen uumoili alun perin sopraanorooliin Karita Mattilaa, mutta tämä jättäytyi pois. Heiniö arvelee syyn löytyvän käytännölliseltä puolelta. Ensemble-oopperan harjoittamiseen täytyy sitoutua pitkäksi aikaa. Sen oletuksen säveltäjä kumoaa, että roolin ääniala olisi ollut Mattilalle liian matala.
-- Nisulan mukaan Alicen rooli on tyypillinen dramaattisen sopraanon rooli ihan kuin Toscakin. Joka tapauksessa meillä on erinomainen pääosan esittäjä, enkä siedä sellaista keskustelua, että entäs jos se olisi ollut Karita.
Dramaturgia lähellä nykyteatteria
Heiniö myöntää, että Käärmeen hetken libretto on varmasti paljon monimutkaisempi kuin oopperalibretot keskimäärin.
-- Mutta toisaalta oopperalibretoissa keskimäärin ei tapahdu juuri mitään. Yhdessä nurkassa seisoskelua ja toisessa patsastelua, sellaista teatteria halusimme välttää. Käärmeen hetken dramaturgia tulee poikkeuksellisen lähelle nykyteatteria ja myös elokuvaa. Siinä on nopeita leikkauksia ja lähes simultaanisia kohtauksia ja takautumia. Ylipäänsä asioita, jotka ovat elokuvien katsojille arkipäivää, mutta eivät ehkä oopperan.
Oopperan on ohjannut Erik Söderblom. Myös hän kuului tiiviisti suunnittelutiimiin koko ajan. -- Joskus ajattelimme, että on tämäkin nyt asetelma, että meitä on tässä kolme äijää ruotimassa yhden naisen sielunelämää. Pelkäsimme menevämme pieleen jossain kohtaa, mutta ehkä emme menneet. Musikaalisesti Heiniön ei ole tarvinnut oopperassa juurikaan poiketa siitä, mikä on ollut hänen vallitseva tyylinsä muutenkin viime vuosina.
-- Selvin poikkeus on, että oopperassa on monta tarinan sisäistä musiikkinumeroa. Esimerkiksi kuorokohtaus akateemisista juhlista, joissa lauletaan patrioottista hymniä tulevaisuudelle. Yhdessä elokuvantekokohtauksessa on jopa honolulu-schlager Siltasen toiveesta. Sellaisia en muuten tee, mutta ne seuraavat suoraan libretosta.
Heiniö koki yhteistyön Siltasen kanssa niin hedelmälliseksi, että tässä välissä on syntynyt jo kuorokappale ja laulusarja Siltasen tekstiin. Myös uusi ooppera on suunnitteilla.
-- Ajatuksemme on ollut, että kun Turku on kulttuuripääkaupunki vuonna 2011, tekisimme sinne oopperan yhdessä. Mutta siitä ei ole vielä syntynyt päätöstä Turussa, ja jos se päätös ei kohta synny, niin sitten se on myöhäistä. 2011 on niin lähellä jo.