Suomalaisella rakennusalalla on pimeä puolensa. Sen yhteiskunnalle aiheuttamat tappiot ovat jo sietämättömiä. Poliitikkojen, viranomaisten ja alan itsensä on aika terästäytyä.
Pimeä talous ei ole vain rakentamisen vitsaus, mutta siellä ongelmat ovat vakavimmat. Alan rötösten aiheuttamat yhteiskunnan tulonmenetykset arvioidaan vuosittain sadoiksi miljooniksi euroiksi. Tyypillisesti alan väärinkäytökset liittyvät veroihin, joita jätetään maksamatta, sekä velallisen rikoksiin, jotka liittyvät konkurssitilanteisiin.
Suhdanteiden notkahdus näyttää jälleen lisänneen rötöstelyä. Se ja valtiontalouden ammottava alijäämäisyys näyttävät nyt herättäneen hallituksen ja valtiovarainministeri Jyrki Kataisen. Tämä kertoi viime viikolla, että hallitus suunnittelee yhden uuden aseen käyttöönottoa. Ensi vuoden alkupuolella eduskuntaan tulee esitys niin sanotusta käännetystä arvonlisäverosta.
Uudistuksella yritetään tehostaa alan arvonlisäverojen keruuta. Vastedes rakennushankkeen arvonlisäverot maksaisi pääurakoitsija.
Nyt vastuu veron tilittämisestä on aliurakointia myyvillä ketjun alapään yrityksillä. Siellä on ollut myös ketjun heikko lenkki. Verot on maksettu tai sitten ei. Kun tilitysvastuu on palveluja ostavalla pääurakoitsijalla, kokoon saatavan veropotin pitäisi kasvaa.
Toissa vuonna arvonlisäveron menetykset arvioitiin 130 miljoonaksi euroksi. Summa ei valtiontalouden kannalta ole lainkaan mitätön. Meillä uudistusta ovat jo pitkään vaatineet talousrikostutkijat, mutta valtiovarainministeriö on kummallista kyllä sitä vastustanut.
Ministeriön kelkan kääntymisen jälkeen vastaan hangoittelee vielä rakennusala itse. Rakennusteollisuus epäilee, että se joutuu poliisiksi ja että alan pääurakoitsijoiden työtaakka kasvaa. Samoin se huomauttaa, että hämäräfirmat löytävät helposti uusia huijauskonsteja.
Alan edusmiehet ovat oikeassa siinä, että alv-huijaukset ovat vain yksin alan laiton toimintamalli. Yleistä on myös väärennettyjen kuittien tehtailu, niillä kun voi esimerkiksi peitellä pimeää palkanmaksua.
Mihin toimiin sitten ryhdytäänkin, nopeita tuloksia ei ehkä kannata odottaa. Vuoden 2007 tilaajavastuulaki velvoittaa rakennusurakoiden ja vuokratyövoiman tilaajaa varmistamaan, että aliurakoitsijat ovat maksaneet veronsa ja työntekijöidensä eläkevakuutusmaksut. Laki ei kuitenkaan ole onnistunut kitkemään pimeää työvoimaa ja siihen liittyvää kuittikauppaa.
Alan rehellisten yrittäjien joukkoon on nyt pesiytynyt kovapintaisia rikollisia, jotka notkeasti väistelevät viranomaisten liikkeitä. Yrityksiä esimerkiksi ajetaan konkurssiin ennen kuin viranomaiset pääsevät kiinni niiden väärinkäytöksiin. Moni liiketoimintakiellon meillä saanut alan bisnesmies puolestaan on palannut Viroon perustetun vuokratyöfirman kautta Suomen markkinoita sotkemaan.
Hämmästyttävää on se, ettei Suomen ja Viron viranomaisyhteistyö asiassa vieläkään toimi kunnolla. Suomalaisten talousrikostutkijoiden mukaan nimenomaan Viron poliisi kaipaa lisää terävyyttä.
Myös rakennusalan isot toimijat saisivat ryhdistäytyä. Halutessaan niillä on mahdollisuuksia vaikuttaa alihankintaketjun toimintatapoihin. Rötöstelyn kitkeminen olisi rehellisten yrittäjien ja koko alan edun mukaista.
Valtiovalta tehköön urakassa osansa. Käännetty arvonlisävero pikaisesti käyttöön ja uudet toimet harkintaan. Esimerkiksi talousrikostutkijoiden lisäämistä pitää harkita. Taitava tutkija hankkii palkkansa valtiolle moninkertaisena takaisin.