Paikallisille asukkaille pitkään sallittu vapaa metsästysoikeus heidän kotikunnassaan ei uhkaa millään tavalla valtion maiden riistakantoja.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) koko Pohjois-Suomen metsästyksestä tekemän tutkimuksen mukaan paikalliset asukkaat ampuvat pienriistaa valtion mailta huomattavasti arvioitua vähemmän.
Kanta-asukkaille vapaa metsästysoikeus annettiin aikoinaan hengenpitimiksi. Sen poistamisesta on keskusteltu säännöllisin väliajoin. Viimeksi asian nosti julkisuuteen sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) viime keväänä. Hän perusteli metsästysoikeuden poistamista juuri sillä, ettei etua tarvita enää ruokahuollon turvaamisessa.
Metsästyksestä enemmän etua
Pohjoisen kunnissa esitys nostatti kiivaan vastustuksen, sillä metsästys on yksi suosituimpia harrastuksia pohjoisessa.
Pudasjärvellä keskiviikkona julkistetun RKTL:n selvityksen mukaan paikallisille vapaasta metsästyksestä on valtion maiden riistakannoille enemmän etua kuin haittaa.
Metsähallituksen erätalouspäällikön Olavi Joensuun mukaan valtion maiden riistalaskennat ja pienpetojen pyynti olisi hankalaa ilman paikallisten metsästäjien apua.
"Metsähallitus ei ole koskaan vastustanut vapaata metsästysoikeutta", Joensuu korosti.
Kainuun riistapäällikkö Jukka Keränen oli myös tyytyväinen, että valtion maiden todellisesta metsästyspaineesta saatiin tutkimustietoa.
"Tutkimuksen tulos oli helpotus, että oikeilla jäljillä ollaan. Yleinen käsitys on ollut, että valtion mailla metsästyspaine olisi kovempi kuin yksityismailla", Keränen sanoi.
Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirit sekä Metsähallitus tilasivat RKTL:ltä ensimmäisen kattavan tutkimuksen työkaluksi metsästyksen ohjaamiseen ja riistakantojen hoitoon.
Pohjois-Suomen lähes viideltä tuhannelta metsästäjältä vuonna 2003 kerättyjen tietojen mukaan metsästyksellä on harrastuksena vankka asema. Edellisvuonna lähes 40 000 metsästäjää tavoitteli pienriistaa. Oulun ja Lapin lääneissä metsästyspäiviäkin kertyi 560 000.
Päätöksiin vankemmat perusteet
Selvityksen tehneen RKTL:n tutkijan Pekka Korhosen mukaan metsästys on hyvin paikallinen harrastus, 90 prosenttia metsästi vain kotialueellaan.
Korhosen mukaan tutkimuksen tavoitteena oli koota ainoastaan perustietoa metsästyksestä ja saaliista. Aineistoa ei ole haluttu analysoida millään tavalla.
Jukka Keräsen mukaan tutkimustiedoista on kuitenkin suuri etu viranomaisille.
"Riistanhoitopiireissä on koettu ongelmaksi, että päätöksiä on pitänyt tehdä mutu-tuntumalla. Nyt viranomaispäätöksissä ja neuvonnassa ollaan vahvemmalla pohjalla", Keränen sanoi.